Aamupala maistuu suomalaiskoululaisille, mutta limsa ja karkit eivät. Näin voi tiivistää Maailman terveysjärjestön WHO:n koululaistutkimuksen raportin.
Suomalaislapset erottuivat positiivisesti edellä mainituissa asioissa, kun WHO vertasi 41 Euroopan maan ja Kanadan lasten elintapoja. Jyväskylän yliopisto teki Suomen tutkimusosuuden, johon osallistui yli 5 900 oppilasta.
Toisaalta suomalaislapset syövät harvemmin hedelmiä ja vihanneksia kuin muiden maiden lapset. Suomi on myös viimeisellä sijalla, kun verrattiin, missä maissa syödään useimmiten yhteinen päivällinen koko perheen kesken.
Positiivista on, että nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet lähes kaikissa vertailumaissa. Suomessa 15-vuotiaista tytöistä 11 prosenttia ja pojista 15 prosenttia polttaa vähintään kerran viikossa.
Kansainvälisesti verrattuna koulukiusaamista ei esiinny Suomessa paljon, kuten ei myöskään nettikiusaamista. WHO:n mukaan nettikiusaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se aiheuttaa masennusta ja itsetuhoisuutta nuorille.
Lasten vähäinen liikunta ongelma
Liikuntasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaasti eli hengästyen ja hikoillen vähintään tunnin ajan päivittäin. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.
Suomen suhteen myönteistä on, että 11-vuotiaat suomalaislapset olivat myös reippaan liikunnan määrässä kärkipaikalla. Liikunta kuitenkin väheni iän myötä. 15-vuotiaista pojista enää viidennes ja tytöistä joka kahdeksas saavutti minimisuositukset.
Kuten muualla maailmassa, myös Suomessa vähävaraisissa perheissä lasten lihavuus on yleisempää kuin varakkaammissa perheissä.
WHO arvioi, että tämä johtuu siitä, että vähävaraisilla perheillä ei ole yhtä hyvää pääsyä terveyspalveluiden pariin. Myös liikuntaharrastusten kalleus ja perhetilanteesta johtuva stressi voivat vaikuttaa lasten terveyteen negatiivisesti.
Ylipäätään isojen tuloerojen maissa lasten ja nuorten terveydentila on todennäköisesti huonompi, perheen varallisuudesta riippumatta.