Lasten huostaanotolle etsitään uusia uria

-Uuden-Seelannin mallissa perhe, läheiset ja ystävät kootaan neuvonpitoon, jossa yhdessä mietitään lapsen tilannetta. Nykyäänhän asetelmana on helposti viranomaiset vastaan perhe, tulosjohtaja Sirpa Taskinen Stakesista kertoo. Taskisen mukaan Uuden-Seelannin malli vastaa lähinnä suomalaisia sukuverkostoja, jotka aiemmin huolehtivat lapsista varsinkin maaseudulla.

Uuden-Seelannin malli on osa Stakesin viisivuotista Huostaanotto-projektia, joka paneutuu laajasti lastensuojelun ja huostaanoton kysymyksiin. Projektiin kuuluu esimerkiksi vauvavoimistelua, joka parantaa lasten ja vanhempien vuorovaikutusta ja sitä kautta lasten kehitystä. Projektissa kokeillaan myös äitien ilmaisutaidon kehittämistä ryhmissä. Mukana on sellaisia äitejä, joilla on ollut vaikeuksia lastensa kanssa.

Lisäksi Stakes määrittelee yhteistyössä kymmenen suurimman kaupungin kanssa huostaanoton laatukriteerit, jotka aiotaan ottaa käyttöön koko maassa.
-Perheiden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta samaan aikaan kunnat ovat karsineet lastensuojeluaan. Nyt on jostakin löydyttävä uudenlaisia keinoja, Taskinen toteaa.

1500 huostaanottoa vuodessa

Suurin syy huostaanottoon on äidin päihteiden käyttö. Suomessa huostaanotetaan noin 1500 lasta vuodessa. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta lasten asemasta suomalaisissa perheissä. -Nykyään lapsia sijoitetaan paljon esimerkiksi sijaisperheisiin yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa. Kyse ei ole huostaanotosta, koska vanhemmat säilyttävät kaikki oikeutensa lapseen. Tällaiset tapaukset ovat lisääntyneet erittäin paljon 90-luvulla, Sirpa Taskinen selvittää.

Vuosittaisista huostaanotoista noin 200 on vasten tahtoa tehtyjä eli vanhemmat tai yli 12-vuotias lapsi on vastustanut huostaanottoa. Stakes on projektissaan haastatellut huostaanottoa vastustaneita vanhempia.
-Monet kokivat viranomaisten kohtelevan heitä B-luokan kansalaisina, Taskinen kertoo. Huostaanotto-projekti jatkaa haastattelusarjaa lasten näkökulmia kartoittamalla.
-Sosiaaliviranomaisia ja vanhempia on jo haastateltu, joten kun lasten haastattelut saadaan valmiiksi, voimme julkaista kattavan raportin, Taskinen kertoo.
(STT)