Pienten lasten vanhemmat päätyvät avioeroon yhä useammin – eron riski on huipussaan kolmantena tai neljäntenä aviovuonna

– Ollaan väsyneempiä, kiireisempiä, ja tulee helpommin riitoja. Hankaluudet ovat kuitenkin osa pitkää parisuhdetta, ja myös niistä voidaan selvitä, Minna Jaakkola sanoo.

Lue myös: Miten lapsen kiukku kesytetään? Lastenpsykiatri muistuttaa, ettei aggressiivinen käytös ole sairaus, vaan oire: "Jäävuoren huippu"

Noin joka neljäs Suomessa rekisteröity ensimmäinen avioliitto päättyy edelleen eroon. Avioerojen määrä suhteutettuna naimisissa oleviin on pysynyt suunnilleen samana jo pitkään, Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Nikander kertoo.

– Selkeä muutos on tapahtunut siinä, että viime vuosina avioliittoja on solmittu vuosi vuodelta vähemmän. Tämä näkyy lähes kaikissa ikäluokissa, Nikander sanoo.

Eroon johtaa vuosittain noin 13  000–14  000 avioliittoa. Suomessa avioerot ovat selvästi yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Nikanderin mukaan eron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Huipussaan riski on kolmannen tai neljännen avioliittovuoden aikana. Tämän jälkeen riski pienenee.

– Tästä huolimatta vuonna 2018 avioeroon päättyneet avioliitot olivat kestäneet keskimäärin kymmenen vuotta. Luku oli pitkään yli 12 vuodessa, mistä se laski tasaisesti, kunnes vuonna 2015 se lähti uudelleen nousuun, Nikander kertoo.

Useimmiten taustalla on kommunikaatiovaikeuksia

Jaakkolan mukaan avioeroon osataan usein kertoa yksi syy, mutta taustalla on kuitenkin monia tekijöitä. Moni pariskunta kokee kasvaneensa erilleen. Joskus avioeron syyksi nimetään pettäminen tai ongelmaksi muodostunut päihteiden käyttö.

Useimmiten taustalla on kommunikaatiovaikeuksia. Nämä liittyvät yleensä siihen, että omista tunteista ja toiveista ei osata tai uskalleta puhua.

– Joku ärsyyntyy väärin täytetystä astianpesukoneesta, vaikka oikeasti pelkää, ettei ole toiselle tärkeä. Joku vetäytyy läheisyydestä juuri silloin, kun eniten toivoisi kosketusta. Ajattelemme herkästi, että kumppanin pitäisi tietää, mitä kaipaamme. Tällöin syntyy helposti väärinkäsityksiä, joita voi olla hankala jälkikäteen muuttaa.

Jaakkolan mukaan monet eronneet kokevat, etteivät he tulleet arvostetuksi avioliitossaan. Myös läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvät pettymykset ovat yleisiä. Nämä kaikki voivat olla syitä tai seurauksia.

Jaakkola kertoo, että parisuhteen tueksi annettuun ammattiapuun suhtaudutaan nyt entistä myönteisemmin. Monella elämänalueella on alettu arvostaa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa kehittymistä, ja nämä taidot siirtyvät myös parisuhteisiin.

Edelleen löytyy kuitenkin paljon pariskuntia, jotka hakevat apua vasta, kun ongelmat ovat jo todella hankalia.

– Monet ovat hakeneet apua ja saaneet jatkettua yhdessä. Toisaalta varmasti löytyy myös monia, jotka ovat hakeneet apua ja päätyneet silti eroon. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin ajatella, että ammattiavun hakeminen kannattaa tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Jaakkola sanoo.

Monet sinnittelevät yhdessä lasten takia

Parisuhdetyössä tavataan paljon pareja, joista molemmat tai ainakin toinen on pohtinut eroa jo pitkään. Osalle puolisoista ero tulee yllätyksenä, mutta yleensä tällöinkin toinen on harkinnut eroa jo kauan, Jaakkola kertoo.

Usein eropäätöksen viivyttämisen taustalla on toive, että asiat vielä muuttuisivat ja yhteys kumppaniin löytyisi uudelleen. Yhdessä rakennetusta elämästä ei haluttaisi luopua. Monet kertovat pysyvänsä yhdessä vaikeuksista huolimatta lasten tai yhteisen omaisuuden takia.

Jaakkolan mukaan lapset ovat kuitenkin hyviä aistimaan kodin tunnelmaa.

– Jos perheessä on esimerkiksi paljon riitoja ja jatkuvasti kireä ilmapiiri, ero on usein helpotus kaikille osapuolille, myös lapsille. Aikuiseksi kasvaneet lapset sanovat lähes aina, että eivät olisi toivoneet vanhempien pysyvän yhdessä vain heidän takiaan.