Muhoksen koulukodin rikostutkinta sai lapsiasiavaltuutetun pöyristymään: Kun KRP tutkii lastensuojelun arkea, on se merkki siitä, että sijoitettuja lapsia tulisi todella kuulla

Video: Muhoksen perhekoti aiemminkin julkisuudessa – eristystila kuin putka

Keskusrikospoliisi tutkii Muhoksella toimivaa koulukoti Pohjolakotia. Asiasta uutisoi aiemmin tällä viikolla Kaleva.

KRP:n Oulun yksikön päällikkö, rikosylikomisario Ari Soronen kertoo MTV Uutisille, että joitain koulukodin toimintaan liittyviä henkilöitä epäillään rikoksista. Rikosilmoituksen perusteella epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat pahoinpitely, virkavelvollisuuden rikkominen ja vapaudenriisto.

Soronen ei kerro, kuinka montaa henkilöä rikoksista epäillään. Hänen mukaansa tapauksen tiimoilta tullaan kuitenkin kuulemaan yhteensä kymmeniä henkilöitä joko asianomistajina, epäiltyinä tai todistajina.

Sorosen mukaan tapauksen tutkinta tulee todennäköisesti kestämään ainakin kevääseen. Tutkintaa hidastaa asianomaisten määrän lisäksi se, että asianomistajina kuultavat nuoret eivät enää asu koulukodissa.

Rikosilmoitus koulukodin asioista on Sorosen mukaan tullut eduskunnan oikeusasiamieheltä.

Taustalla kohuraportti

Rikostutkinnan taustalla on koulukotiin viime keväänä tehty oikeusasiamiehen yllätystarkastus, jossa laitoksen arjesta tuli ilmi käytäntöjä, joita on kuvailtu laittomiksi, mielivaltaisiksi ja alistaviksi. Oikeusasiamies julkaisi raportin tarkastuksen tuloksista heinäkuussa.

Raportissa Muhoksen koulukodin kipukohdiksi yksilöitiin muun muassa nuorten liikkumisen ja yhteydenpidon rajoitukset ilman lakiin perustuvaa päätöstä, nuorten riisuttaminen sekä heille asetetut tiukat säännöt ja joukkorangaistukset niiden rikkomisesta.

Tarkastus oli poikkeuksellinen, sillä siinä koulukodin asioista pääsivät ensisijaisesti kertomaan koulukodin asukkaat itse.

Raportin perusteella useat haastatelluista nuorista luonnehtivat koulukodin olevan ”kuin vankila” ja kertoivat muun muassa, että arki laitoksessa on yksinäistä ja karua.

Lapsiasiavaltuutettu: Tämä kertoo, kuinka pitkällä olemme

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on vaatinut jo vuosia, että kaikki koulukotilapset kuultaisiin samoin kuin Muhoksella viime keväänä. Kurttila teki tutkimusaloitteen koulukotilasten kuulemisesta sosiaali- ja terveysministeriölle jo huhtikuussa 2016. Hän uusi vaatimuksensa viimeksi syyskuussa.

Kurttilan mukaan tuore rikostutkinta kuvastaa lastensuojelun ja sijaishuollon ongelmien syvyyttä. 

– Tämä kertoo, kuinka pitkällä olemme, kun lastensuojelun arkea tutkivat poliisit.

– Asian vakavuus täytyy ymmärtää. Valvonta ei ole kertakaikkisesti toiminut, ja nyt on katsottava sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan.

Kurttila kommentoi syyskuussa, että Pohjolakotiin tehty tarkastus osoitti puutteita, joita on tuotu sosiaali- ja terveysministeriön tietoon jo vuosien ajan.

Kurttilan huolena on, että tunnistamatta jääneitä ongelmia koulukodeissa voi olla enemmänkin, ja että asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

"Valtion vastaus vaikuttaa hyvin heikolta"

Viime syyskuussa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkosanoi tarttuvansa Kurttilan aloitteeseen. Ministeri kertoi miettivänsä lapsiasiavaltuutetun kanssa tiiviissä yhteistyössä, miten koulukotilasten kuuleminen olisi parasta toteuttaa.

Sittemmin Saarikko on luvannut, että lastensuojelulakiin tehdään vielä tänä syksynä uusi säännös, jonka mukaan valvontaviranomaisten on kuultava lapsia sijaishuoltoon kohdistuvilla valvontakäynneillä. Koulukotilapsia on määrä kuulla ensi vuodesta lähtien myös kouluterveyskyselyssä, johon lisätään erityisosio sijoitetuille lapsille.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan ministerin esittämät toimenpiteet vähättelevät huolta koulukotinuorista. Kurttilan mukaan viranomaisilla on tähänkin mennessä ollut velvollisuus kuulla sijaishuollossa olevia lapsia tarkastuskäynneillä.

– On annettu ymmärtää, että näin ei olisi tarvinnut aiemmin tehdä, mutta olen asiasta jyrkästi eri mieltä. Viranomaisilla on kyllä valvontavelvoite lapsia kuulla.

Kouluterveyskyselylle myös kritiikkiä

Myös kouluterveyskyselyyn tehtävä muutos saa Kurttilalta kritiikkiä. Hänen mukaansa se ei todellisuudessa tuo koulukoteihin sijoitettujen lasten ääntä kuuluviin.  

– Toimistoni on selvittänyt, että sijoitettujen lasten vastausprosentti kouluterveyskyselyssä on 30. Suuri enemmistö ei siis vastaa kyselyyn. Toisekseen, koulukotilasten vastausprosentti on mitä todennäköisesti vielä huomattavasti pienempi.

Näillä näkymin kaikkia koulukotilapsia ei siis tulla kuulemaan Kurttilan ehdottamalla tavalla vastaisuudessakaan.

– Se, miten Suomen valtio vastasi tähän kriittiseen vaateeseen, että nuoria on kuultava, vaikuttaa apulaisoikeusasiamiehen selvityksissä ilmenneiden laiminlyöntien valossa hyvin heikolta, Kurttila sanoo.

Juttuun tehty korjaus 7.11. kello 13.45: Ilmaisua tarkennettu. Aiemmin jutussa kuvattiin, että lapsiasiavaltuutettu on pöyristynyt rikostutkinnasta. Lapsiasiavaltuutettu ei pidä pöyristyttävänä poliisin toimintaa, vaan sitä, että poliisi joutuu koulukodin toimintaa ylipäätään selvittämään.

Lisätty viimeiseen sitaattiin myös tarkennus siitä, että Pohjolakodissa havaitut puutteet tulivat ilmi apulaisoikeusasiamiehen selvityksissä.