Ministeri: Koulukotien valvonta ei ole riittävää – "Pahimmillaan resurssit riittävät käyntiin useiden vuosien välein"

Hän kertoo miettivänsä nyt valtuutetun kanssa tiiviissä yhteistyössä, miten kuuleminen olisi parasta toteuttaa.

Syynä tälle on muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastus koulukotiin Muhoksella.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan tarkastus osoittaa vakavia puutteita, joita on tuotu sosiaali- ja terveysministeriön tietoon monin eri tavoin useiden vuosien aikana.

Valvonta ei ole riittävää

Saarikon mukaan on olemassa vahvat viitteet siitä, että valvonta ei nykyisin ole riittävää.

Hän kertoo keskustelleensa tänään Kurttilan ja myös edeltäjänsä Juha Rehulan (kesk.) kanssa siitä, mitä asialle on jo sosiaali- ja terveysministeriössä tehty ja mitä pitäisi tehdä.

–  Pidän hyvänä sitä, että eduskunnassa on sisässä hallituksen esitys uudesta valvontaviranomaisesta (Valtion lupa- ja valvontaviranomainen Luova). Kysehän on viime kädessä siitä, miten me valvomme koulukotien, mutta myös muiden sijaishuollon yksiköiden toimintaa, Saarikko sanoi STT:lle eduskunnassa.

Saarikon mukaan iso kysymys on se, että valvontaviranomaisen toiminnassa on nykyisin isoja eroja eri puolella Suomea.

–  Voi olla hyvin niin, että pahimmillaan resurssit riittävät käyntiin useiden vuosien välein. Se ei tietenkään ole oikein, kun puhutaan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

"Ei pidä leimata koko koulukotityötä"

Luova liittyy maakuntauudistukseen, ja se aloittaa toimintansa samaa tahtia uudistuksen kanssa. Maakuntien on määrä aloittaa 2021.

–  Minusta ei tarvitse odottaa hallinnon muutosta, vaan pikemminkin olla valmistamassa uutta valvontaviranomaista oikeiden asioiden huomioimiseen valvontojen yhteydessä. En halua, että tämän yksittäisen tapauksen turvin leimataan koko koulukotien työ, mutta samalla se oirehtii minusta riittävästi, että syvällisempäänkin perkaukseen on tarvetta.

Kysymys muutamasta sadasta nuoresta

Saarikon mielestä koulukotien ja muun sijaishuollon valvonta uudessa Luovassa vaatii lisää systemaattisuutta ja ehkä myös lisää resursseja.

Ministeri huomauttaa, että kodin ulkopuolelle on Suomessa sijoitettu vajaat 20 000 lasta.

–  Koulukotien kysymys on muutaman sadan nuoren kysymys, mutta varmasti monilla mittareilla mitattuna he ovat järeintä tukea vaativia nuoria ja sitä kautta myös valvonnalle kaikkein tärkeimpiä. Koulukodeissa joudutaan voimakkaimmin puuttumaan lapsen ja käytännössä jo nuoren ihmisen itsemääräämisoikeuteen.