Lapsi saa näkyä, muttei kuulua? "Mielensäpahoittajat osaavat olla hankalia"

Moni ajattelee, että sellaisen lapsen paikka on kotona, joka ei osaa käyttäytyä, kuten varttuneemmat lajitoverinsa. Odotetaanko lapsilta turhan aikuismaista käytöstä julkisilla paikoilla?

Tapaseuran varapuheenjohtaja Risto Rasku toivoo, että lapset saisivat olla mukana sosiaalisissa aktiviteeteissa, sillä ne tarjoavat hienon mahdollisuuden harjoitella käyttäytymistä.

Etelä-Euroopassa lapset kulkevat vanhempiensa mukana niin ravintolassa kuin ostoksillakin ilman, että asiasta tehdään numeroa. Rasku sanoo, että tilanne eroaa Suomesta sikäli, että Etelä-Euroopassa käydään usein ulkona perhekunnittain, toisin kuin Suomessa.

– Sehän on pelkästään hienoa, että lapset pääsevät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan ravintolaan. Näin heitä opetetaan käytöstavoille.

Rasku korostaa, että on vanhemman vastuulla pitää huoli siitä, että lapsi ei aiheuta pahennusta.

– On vanhemman tehtävä pitää lapsi kurissa ja nuhteessa, ettei lapsi häiritse muita.

Mielensäpahoittajista ei pidä välittää

Rasku sanoo, että lapsilta ei voi odottaa yhdenmukaista käytöstä, sillä toiset lapset ovat hiljaisia, toiset vilkkaita. Muita ei kuitenkaan saisi häiritä riehakkaalla käytöksellä.

Lapsiperheet suuntaavat usein lapsiystävällisiin ravintoloihin, joissa on lapsille erillinen leikkipaikka, ja joissa myös vilkkaisiin lapsiin on totuttu. Rasku kuitenkin kannustaa perheitä rohkeasti käymään myös hienommissa ravintoloissa, sillä käynnit tarjoavat hyvän mahdollisuuden opetella ravintolaan sopivia käytöstapoja.

– Jos ollaan ravintolassa, on tärkeää, että pysytään pöydässä, eikä juoksennella ympäriinsä häiritsemässä muita asiakkaita.

– Jokainen tulee ravintolaan nauttimaan ateriasta, eikä katselemaan lasten meuhkaamista.

Suomalaisten joukosta löytyy kuitenkin paljon mielensäpahoittajia, jotka pahastuvat pelkästään nähdessään lapsen julkisella paikalla.

– Kyllähän se nyt kaikkien täytyy ymmärtää, että lapsi on lapsi. Ei lapsi voi välittömästi osata kaikkia käytöstapoja.

Rasku toivookin, että kanssaihmisillä olisi lasten suhteen hieman pidempi pinna kuin aikuisten suhteen, jotka ovat ehtineet opetella käytöstapoja jo vuosikymmeniä.

– Väitän, että 95:llä prosentilla ihmisistä onkin kärsivällisyyttä. Aina kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka osaavat olla hankalia ja pahoittaa mielensä milloin mistäkin. Tällöin kyseessä on vain heidän ongelmansa.

Lue myös:

    Uusimmat