Miten lapsen kiukku kesytetään? Lastenpsykiatri muistuttaa, ettei aggressiivinen käytös ole sairaus, vaan oire: "Jäävuoren huippu"

8:53
Uutisaamun vieraana lastenpsykiatri Riikka Riihonen.

Lasten aggressiivinen käytös näyttää lisääntyneen.

Lastenpsykiatri Riikka Riihonen vieraili Uutisaamussa keskustelemassa lasten aggressiivisesta käyttäytymisestä. Viime aikoina keskustelussa on herännyt huoli siitä, että lasten aggressiivinen käyttäytyminen olisi lisääntynyt Suomessa.

– Sellainen tuntuma on, Riihonen kertoi haastattelussa.

Yhteydenotot lasten mielenterveyden peruspalveluihin ovat lisääntyneet huomattavasti. Yksi yhteydenottojen syistä on lasten käytösongelmat.

Riihonen uskoo, että lasten ongelmakäyttäytyminen on lisääntynyt ympäristön erilaisten vaatimusten kasvun takia. Odotuksia on nykyisin runsaammin. Asiaan saattavat vaikuttaa myös koulujen ryhmäkoot, opettajien ja erityisopettajien määrät ja riittämättömät resurssit. Myös vanhempien paikoin niukat voimavarat luovat painetta.

Tänään julkaistiin kaksi aihetta käsittelevää kirjaa. Toinen on aikuisille suunnattu lasten aggressiokasvatusta käsittelevä tietokirja ”Kuinka kiukku kesytetään?”, ja toinen puolestaan lapsille suunnattu ”Aada ja Kiukkuleijona” -satukirja.

Osaavatko lapset enää säädellä tunneryöppyjään?

Lasten tunnesäätelyssä Riihonen ei sen sijaan näe olevan erityistä ongelmaa, vaan päinvastoin.

– Pikemminkin tuntuu, että vanhemmat nykyisin panostavat tunnetaitoihin lastensa kanssa, hän kertoo.

Lasten ongelmakäyttäytymisessä ratkaisee lapsen kasvatusympäristö ja myönteinen asenne lapseen. Aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi tarvitsee Riihosen mukaan vielä runsaammin kannustusta ja positiivista palautetta vanhemmilta, kuin ne lapset, joilla ongelmakäyttäytymistä ei ilmene.

Aggressiivinen käytös ei ole sairaus, vaan oire.

– Se on kuin jäävuoren huippu, Riihonen sanoo.

Yleensä ongelmakäyttäytyminen onkin oire jostain syvemmästä. Jos lapsen elämä on kuormittavaa ja arki on täynnä pettymyksiä, voi lapsi reagoida paineeseen aggressiivisesti. Syiden selvittäminen voi olla monimutkaista ja sen takia aikuisten täytyy toimia eräänlaisina salapoliiseina ja etsiä johtolankoja, jotka johtavat todellisen syyn jäljille.

Käytöksen selittäviä tekijöitä on monia. Se voi olla niinkin yksinkertainen, kuin nälkä tai väsymys, tai liittyä lapsen kaverisuhteisiin. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä osaa itse kertoa, miksi käyttäytyy huonosti.

Yleensä vanhemmat osaavat itse selvittää syyn, mutta joskus apuun tarvitaan ulkopuolisia ihmisiä.

Apua kannattaa hakea, jos aggressio-ongelma kuormittaa perhettä tai koulua, tai jos se tuntuu olevan jatkuva ongelma lapsen elämässä. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä silloin, kun kotona ei tunnu turvalliselta ja tavaroita alkaa hajota.

Häpeä huonosti käyttäyvän lapsen takia

Hyvin monia ihmisiä hävettää lapsen huono käytös.

– Tunnetaan syyllisyyttä, kun lapsi viedään lastenpsykiatrin vastaanotolle, mutta se on ihan tavallista ja ei näitä asioita tarvitse hävetä, Riihonen muistuttaa.

Jokainen lapsi on yksilö ja temperamentit ovat erilaisia. Lisäksi ihmiset kuormittuvat eri tavalla.

Pahinta, mitä huonosti käyttäytyvän lapsen kanssa voi tehdä, on suuttua itsekin. Aikuisen tulee toimia aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa rauhallisesti, tai ainakin pyrkiä siihen. Tilanteen turvaaminen on ensisijaista. Monella aikuisella pinna saattaa kiristyä, kun lapsi kiukuttelee ja riehuu.

– Jos lapsi on hyvin aggressiivinen, vähän jopa vaarallinen ympäristölleen, niin häntä pitää turvata, Riihonen sanoo.

Hän ohjeistaa rajaamaan lapsen tilan joko aikuisen kanssa tai saattamaan lapsi tilaan, jossa pienempi voi rauhassa kerätä voimia ja rauhoittua. Rauhoittumisessa voi auttaa syvään hengittely tai musiikin kuuntelu.

Riihosen mielestä on hyvin epävarmaa, miten käy, jos lapsen huonoon käytökseen ei puutu.

– Se on kuin kolikkoa heittäisi, Riihonen sanoo.

Hänen mukaansa ei ole mitään takeita sille, että ongelmallinen käyttäytyminen loppuisi ajan kanssa, jos siihen ei puututa. Sen sijaan ajatus olisi puuttua käytökseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pettymysten sieto on taito, joka Riihosen mukaan jokaisen tulisi oppia. Hänen mukaansa tunteet ovat kuin aaltoja, ne tulevat ja vyöryvät ylitse. Mikään tunne ei kestä ikuisesti, vaan ne aina lopulta väistyvät. Lapsi tulee opettaa suhtautumaan tunteisiin myötätuntoisesti, mutta samalla myös rauhallisesti.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja