Vähän koulutetut naiset jäävät useimmin lapsettomiksi Suomessa, kertoo uusi tutkimus. Lapsettomuus oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla vielä 1940-1950-luvuilla syntyneissä.
Vuosina 1965-1969 syntyneistä miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, oli 45-vuotiaana lapsettomia selvästi yli kolmannes. Korkeasti koulutetuilla miehillä lapsettomien osuus jäi runsaaseen viidennekseen.
Eri koulutusryhmien väliset erot lapsettomuudessa ovat muuttuneet naisten osalta voimakkaimmin, miehillä erot ovat pysyvät ja suuret.
Akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta sanoo, että ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta.
– Vastoin yleistä käsitystä tavanomaisin lapseton ei Suomessa ole korkeasti koulutettu nainen, joka epäröi lastenhankintaa työuran vuoksi. Ansiotyön ja lastensaannin sovittaminen näyttää Suomessa onnistuvan hyvin korkeasti koulutetuilta, ja lapsettomaksi jäävät useimmin vähän koulutetut eli ne, joiden työmarkkina-asema on heikoin, Jalovaara sanoo.
Keskeinen tekijä, joka kytkee yhteen vähäisen koulutuksen ja lapsettomuuden, on pysyvän liiton puuttuminen.
Lapsettomaksi jää yhä useampi
Yhä useampi suomalainen jää ilman lapsia. Jalovaaran tutkimuksen mukaan lapsettomaksi jäävien osuus on Suomessa korkea. Lapsettomaksi jäävien suomalaisten määrän kasvu ei myöskään ole taittunut.
Naisista, jotka ovat syntyneet 1960-luvulla, viidennes näyttää jäävän lapsettomaksi. Miehistä osuus on vajaa kolmannes.
Muissa Pohjoismaissa lapsettomaksi jääneiden osuus on selvästi vähäisempi, tutkimus toteaa.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity - Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -tutkimushanketta.