Suomalaiset haluavat yhä vähemmän lapsia, kertoo Väestöliiton tänään julkaistu perhebarometri. Se ei ehkä yllätä, mutta taustalla on erikoisia yksityiskohtia.
Varsinkin pienituloiset, heikosti koulutetut ja työttömät haaveilevat selvästi pienemmästä perhekoosta kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Tämä heijastuu myös itse toteutumiseen. Talous sakkaa yhteiskunnan lisäksi kotitalouksissa. Barometrin mukaan joka kymmenes perhe joutuu tinkimään lähes kaikista menoistaan.
Suomessa lapsettomuus onkin yleistynyt erityisen paljon vähiten koulutetuissa ryhmissä. Muualla se näyttää olevan toisin päin eli lapsettomuus korostuu korkeakoulutetuissa.
Vaikka Suomessa hedelmällisyys on pysynyt muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla, lapsettomuus on meillä korkeammalla kuin muualla Euroopassa keskimäärin – ja yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Lapsettomuus on Suomessa tasaisesti noussut. 40-vuotta täyttäneistä noin 20 prosenttia naisista on lapsettomia ja 35-vuotiaista heistä melkein kolmasosa on lapsettomia.
Lapsettomuus korostuu pienituloisilla
Tämä ennakoi, että kokonaissyntyvyys laskee entisestään. Tämän vuoden lopussa sen arvioidaan olevan 1,65 lapsen kohdalla. Perhekokoihanne on kuitenkin pienentynyt. Keskimääräinen ihanneluku on nyt vajaa 2 lasta keskimäärin, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli 2,5 lasta eli 2 tai 3 lapsen perhe oli vakiokoko.
Suomi on outolintu myös sikäli, että meillä lapsettomuus on erityisen paljon yleistynyt vähiten koulutetuissa ryhmissä, kun muissa maissa se tuntuu olevan toisin päin eli lapsettomuus korostuu korkeakoulutetuilla.
Yllättävää on myös se, että toivottu lapsettomuus oli maassamme alhaisella tasolla vielä muutamia vuosia sitten. Nyt jo 14 prosenttia toivoo, ettei saisi lapsia ollenkaan, kertoo barometri.
Nykyinen tuki ei riitä
Lähes 60% barometrin vastaajista lapsiperheistä ilmoitti, että he ovat hyvin tyytymättömiä perheiden tuen tasoon. Työajan joustot ja osa-aikatyöt ovat yksi eniten toivottuja perhepoliittisia tukimuotoja ruuhka-aikaa eläville perheille. Vaikka keinoja on, perheet eivät niitä löydä, työnantajat eivät niitä osaa tarjota tai sitten perheillä ei ole varaa siirtyä osa-aikatöihin.
Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Hollantiin, meillä eletään eri planeetalla. Ruotsissa Väestöliiton mukaan peräti kolmannes äideistä tekee osa-aikatyötä ja Hollannissa liki 70 prosenttia. Hollannissa myös miesten osa-aikatyö on yleistä. Suomessa samaisissa luvuissa jäädään 15 - 20 prosenttiin.
Näiden erikoisuuksien lisäksi perhekoko on Suomessa polarisoitunut. Meillä on paljon lapsettomuutta ja paljon suurperheitä.