Lapin matkailu elää taas nousukautta – turisti haluaa hiljaisuutta ja makkaranpaistoa tunturissa – "Lappi ei ole  Disneyland"

Vuonna 2020 ulkomaiset turistit katosivat Lapin lomakohteista melkein viimeistä myöten.

– Työntekijöitä oli vähennettävä, kun ei tiedetty, miten kauan poikkeustila kestää ja milloin avataan, kertoo Inarin suurimman matkailuyrityksen Wilderness Hotelsin perustaja Mari Lappalainen.

Lappalaisen perhe on rakentanut 20 vuodessa Inariin miljoonien matkailubisneksen. Kaikki alkoi yhden kyläkoulun remontoinnista majataloksi. Nyt on viisi hotellia, mökkejä ja revontuli-igluja, joissa voi yöunia odotellessa tuijotella kattoikkunasta taivaalle.

– Voisin melkeinpä sanoa, että 100 prosenttia matkaajista haluaa nähdä revontulet, hymyilee Mari Lappalainen.

Syytä hymyyn on myös siksi, että matkailijat ovat palanneet – varsinkin ne ulkomaiset. Venäläisiä ei ole (eikä kaivata) eikä vielä juuri kiinalaisiakaan (maan tiukan koronapolitiikan takia), mutta tämä ei haittaa.

Turisteja piisaa muualta maailmasta: Keski- ja Etelä-Euroopasta, Australiasta, Yhdysvalloista, Intiasta.

Noitarumpueksotiikka on menneisyyttä

Ranskalainen porukka laskee huiman pitkää pulkkamäkeä Saariselällä. Olennaista nykypäivän Lapin turismille on se, että eksotiikkahömpötys on enimmäkseen menneisyyttä. Ei lapinkasteita eikä noitarumpuja, vaan revontulien kaltaisia aitoja luontoelämyksiä.

– Ihmiset haluavat yhteyttä luontoon, hiljaisuutta, rauhaa. Patikoidaan metsään ja paistetaan nuotiossa makkaraa tai keitetään nokipannukahvia, kuvailee Lapin matkailua edistävän Lappland North Destinationsin toimitusjohtaja Hanna Kouri.

– Tällaisista elämyksistä jää hyvä muistijälki.

Myös saamelainen alkuperäiskulttuuri kiinnostaa matkailijoita. Inarin saamelaismuseo Siida on äskettäin avattu ison remontin jälkeen.

– Matkailija voi vierailla saamelaiskodissa ja porotilalla. Emme keksi mitään keinotekoista. Tämä ei ole mikään Disneyland, sanoo Hanna Kouri ylpeänä.

Vetovoimaisella Inarilla samat ongelmat kuin Helsingillä

Inari on kasvava kunta, jolle kasvu on myös ongelma – ja ongelmat samankaltaisia kuin pääkaupunkiseudulla.

– Saimme juuri matkailumessujen palkinnon ja meillä on vetovoimaa jo siinä määrin, että asunnoista ja työvoimasta on pulaa. Tämä on jo kasvun este, kertoo kunnan tuore johtaja Tommi Kasurinen.

Mari Lappalaisen matkailuyritys on merkittävä työllistäjä. Hän tietää, miten työvoimaa saa houkuteltua myös koronan jälkeen takaisin.

– Järjestämme asunnon, maksamme kunnollista palkkaa ja pidämme huolta hyvästä työilmapiiristä.

Turistit pidetään kaidalla polulla

Lapin matkailu pyristelee irti sesonkitöistä. Matkailua halutaan jokaiselle vuodenajalle, näin voitaisiin työllistää ihmisiä ympäri vuoden ja saada nuorempi polvi pysymään työpaikoillaan.

Mutta mihin jatkuva kasvu voi johtaa, jos turismi tallaa jokamiehen oikeudella saamelaisten maita entistä enemmän? Matkailuväki lupaa pitää turistit sananmukaisesti kaidalla polulla.

– Vaellusreiteiltä ei poiketa – ja jos luontoon kuljetetaan eväitä, jokainen roska on tuotava pois, vakuuttaa Hanna Kouri.

– Me emme saa rasittaa paikallisia asukkaita ja elinkeinoja.