Lapissa matkailu on merkittävä elinkeino. Talvimatkailulla menee hyvin, mutta kesällä turistit eivät tahdo löytää Suomen Lappiin, vaan matkustavat pohjoiseen pyrkiessään usein Norjaan.
Kesämatkailua on kehitetty jo pitkään Suomen Lapissa ja ensimmäiset hedelmät alkavat kypsyä.
Nimittäin tänä kesänä Kittilään lentää kaksi suoraa reittilentoa Keski-Euroopasta. Näillä Frankfurtin ja Zürichin kesälennoilla on iso merkitys jatkoa ajatellen.
Katseet kesälennoissa
Jos koneiden täyttöaste on hyvä, ja lentoyhtiöt ovat niihin tyytyväisiä, niin jatkoa todennäköisesti seuraa tulevina kesinä.
Jos taas Kittilä havaitaan kannattamattomaksi kesäkohteeksi, on Lapin matkailuyrittäjillä edessään entistä ankarammat markkinointiponnistelut.
– Tässä on nyt äärimmäisen tärkeää onnistua, jotta trendi jatkuisi ja tulevina kesinä tulisi aina vain enemmän lentoja ja niiden mukana matkailijoita, sanoo Tommy Sippo Visit Ylläksestä.
Tähän mennessä kesämatkailun eteen on tehty paljon töitä, mutta mutta muutama lento viikossa yhdelle kentälle ei tarkoita, että nyt voidaan ottaa rennommin.
– Minusta tämä on erittäin merkittävä ja tärkeä päänavaus kesämatkailulle. Nämä kesälennot ovat loistava mahdollisuus meille. Nyt vain täytyy jatkaa pitkäjänteistä työtä eteenpäin, sanoo hotelliketju Harriniva Oy:n toimitusjohtaja Hanna-Mari Talvensaari.
Vaikka lennot tulevat Kittilään, kiinnostaa niiden suosio matkailuyrittäjiä ja kuntia laajemminkin Lapissa.
–Tutkimusten mukaan 80 prosenttia matkailijoista haluaa nähdä muutakin kuin sen kohteen, johon lento laskeutui. Tämä on positiivinen uutinen Enontekiölle ja toivotaan, että lennoilta tulee matkailijoita meidänkin kuntaamme, sanoo yritys- ja kehittämistoimialavastaava Kati Shibutani Enontekiön kunnasta.
Coolcationia ei nosteta markkinoinnissa
Coolcation on termi, joka viittaa lomailuun viileässä ilmastossa. Ruotsi ja Norja käyttävät sitä hyväkseen kesämatkailun markkinoinnissa. Suomessa ajatukseen suhtaudutaan pidättyvämmin.
Coolcation eli viileässä ilmanalassa lomailu kääntää joka tapauksessa katseet pohjoiseen.
– Tottahan se on, että täällä on merkittävästi viileämpää kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta emme me sitä nosta markkinoinnissa juuri siksi, että sen taustalla on ikävä ilmiö eli ilmastonmuutos, sanoo Tommy Sippo.
– Epäilemättä meille suomalaisille on valtti, että täällä pystyy puuhastelemaan ulkosalla ilman että heti läkähtyy ja tulee kauhea jano, mutta en silti nostaisi sitä markkinoinnin kärjeksi.
Harrinivan Hanna-Mari Talvensaari on samoilla linjoilla.
– Kyllähän ihmiset etsivät miellyttävämpää ilmastoa lomillaan, mutta emme käytä coolcationia markkinoinnissa. Me menemme puhtaalla luonnolla, rauhallisuudella, tilalla ja luontoaktiviteettikärjellä, sanoo Talvensaari.
Turistit ovat liikkeellä
Vasta avatuista lentoreiteistä huolimatta keskikesällä Suomen Lapissa liikkuu matkailijoita eniten joko vuokra-autoilla tai omilla matkailuautoillaan.
Todennäköisimmin vastaan tulee Saksaan rekisteröity matkailuauto. Myös ranskalaisia, hollantilaisia ja sveitsiläisiä rekisterikilpiä näkyy aika usein.
Kenelläkään ei ole tietoa siitä, kuinka paljon muualta Euroopasta ajetaan omilla autoilla Suomeen lomamatkoille, sillä kulkijoita tai heidän autojaan ei tilastoi kukaan. Arvio saksalaisten runsaslukuisuudesta perustuu puhtaasti paikallisten arkikokemukseen.
Varsinaisten markkinointiponnistusten ohella myös suosittelumarkkinoinnilla on oma merkityksensä.
Kun tyytyväinen matkailija palaa kotimaahansa ja kertoo upeasta Suomen-matkastaan ystävilleen, on sangen mahdollista, että hekin matkustavat jonakin päivänä Suomeen ja Lappiin.
Yksi sellainen suosittelija löytyi Muoniosta. Saksalainen Christiane Knoblauch kertoi rakastavansa Suomea.
– Rakastan upeaa luontoa ja loputtomia metsiä, jotka yltävä horisonttiin, sanoo Knoblauch.
Hän kertoo olleensa Suomessa jo joitakin kertoja, ja joka kerta kokemus on ollut mahtava.
Kilpisjärvellä Saanan rinteillä taas vaelsi turkulaispariskunta, joka oli matkalla Norjaan, mutta halusi huiputtaa Saanan samalla reissulla.
– Pieni patikointi vain haluttiin tehdä matkan varrella, sanoi Jere Kurvi tuulisessa tunturissa.
– Ylhäällä tuuli kovaa ja oli aika kylmä, mutta Saanan huiputus oli vaivan arvoinen, sanoi puolestaan Essi Laukkanen.
Essin ja Jeren mukana kulki pikkuinen koira, joka kipitti mahtavan Saanan huipulle omin tassuin, paitsi vähän oli kuulemma kannetukin.
Havainto tunturista
Jostain syystä pohjoinen kesämatkailu suuntautuu Pohjois-Norjaan eikä Suomen Lappiin. Norja ja Suomi eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, sillä maisemat ovat aivan erilaiset.
Suomessa tunturien muodot ovat pyöreämpiä ja matalampia, mikä merkitsee hyvää näkyvyyttä tunturin laelta tai vaaran päältä.
Norjassa taas jyrkät tunturit nousevat katseen tielle, eikä kaukaisuuteen voi katsella samalla tavalla. Suomen Lapissa keskiyön aurinkoa on helppo ihailla, mutta Norjassa se saattaa hyvinkin jäädä vuoren taakse, jos katselija ei satu olemaan vuorikiipeilijä.
Mukavan viileää on tietysti molemmissa paikoissa.