Lapin hiihtokeskukset tahkoavat ennätystuloksia

Hiihtolomalaisten virta venyttää pohjoisen hiihtokeskusyrittäjien entisestäänkin levää hymyä kohti korvia. Keskuksissa on alkutalven aikana mitattu jopa kymmenien prosenttien kasvulukuja, eikä tahti näytä laantuvan.

Etelästä Lapin tuntureille kapuavat hiihtolomalaiset täyttävät etenkin vauhtiin ja vaihteluun panostaneet laskettelupaikat. Liikkeellä ovat nyt lapsiperheet. Rinteet ja mahdollisimman monipuolinen tapahtumatarjonta myyvät paremmin kuin hiljainen ja rauhallinen murtomaahiihto.

- Keskusvaraamon myynnin nousu on alkukauden aikana lähennellyt 40 prosenttia, Levin Matkailun toimitusjohtaja Jussi Töyrylä myhäilee.

- Vuoden taitteen jälkeen hieman hiljeni, mutta lauantaina autojonot täyttivät taas Leville tuovat tiet. Tahti jatkuu tiiviinä pääsiäiseen asti. Ennätykset rikotaan varmasti.

Osa ripeästä kasvusta selittyy alkukauteen osuneilla isoilla tapahtumilla ja vuosi vuodelta vauhdittuvalla jouluturismilla.

Osansa on kuitenkin myös eteläisen Suomen lumiongelmilla. Pitkään jatkunut lämmin ja sateinen sää toi lomailijoita lumivarmoille tuntureille.

Kausivaihtelut tasoittuvat

- Tilaa löytyy vielä, sillä hiihtolomakausi ei ole meille aivan parasta sesonkia. Asiakaskunnan rakenne on hieman erilainen, Pohjois-Lapin Matkailun toimitusjohtaja Sanna Kortelainen sanoo.

Saariselän "oma juttu" ovat maalis-huhtikuun aurinkohanget, jotka vetävät varttuneempia matkailijoita perinteisille murtomaaladuille.

Kortelaisen mukaan matkailijoiden keski-ikä näyttää kuitenkin hieman nuorentuneen. Rinteisiin tullaan eritoten lautailemaan ja kokeilemaan talven uutuutta leijahiihtoa.

Vaikka sesonki ei Saariselällä ole parhaimmillaan, on sielläkin pysytty vajaan kymmenen prosentin kasvussa. Loppukaudelta odotetaan sitäkin kovempia lukuja.

Molemmissa kohteissa on havaittu, että hiihto- ja laskettelukaudelle aiemmin ominaiset jyrkätkin vaihtelut ovat tasoittuneet. Yrittäjät ja matkanjärjestäjät ovat vuosia pohtineet keinoja, joilla kiivaiden joulu- ja kevätsesonkien välinen rauhallisempi kylmä jakso täytettäisiin.

Hiihtolomat antavat hyvän matkailijalisän helmikuulle, mutta aiempaa talvikautta on tasoittanut myös sää.

-Ilmastomuutos lämmittää etelää ja tuo väkeä tänne. Aito talvituote myy. Asiakas haluaa olla varma siitä, että hän pääsee lumelle, Kortelainen kiteyttää.

Lumivarmuus ja vuosien myyntiponnistelut ovat lisänneet myös ulkomaisten turistien määrää pitkin talvea. Esimerkiksi brittien joulumatkat vaihtuvat sujuvasti pian vuoden taitteen jälkeen laskettelu- ja hiihtolomiksi.

Saariselän koko kauden matkailijoista yli puolet on ulkomaalaisia. Kortelaisen mukaan pääsesonkien aikana heidän osuutensa nousee 70-90 prosenttiin.

Pohjoinen tasaa koko maan tulosta

Pohjoisen hiihtokeskusten vedolla alan tuloksen odotetaan yltävän kokonaisuudessaan vähintään edellisen talvikauden tasolle.

Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Sari Tolletin mukaan mahdollisuuksia on vielä pistää jopa hieman paremmaksi.

- Kiikun kaakun se on, mutta jos kaikki menee loppukaudella hyvin ja jos pohjoisen myyntiin on uskominen, niin ennätystehtailussa ehkä ollaan. Vähintään viime kauden tasolle yllämme.

Hiihtokeskusyhdistys mittaa menestystä muun muassa hissilippujen myynnillä. Viime vuonna ala ylsi noin kuuden prosentin kasvuun ja myynti oli kaikkiaan hieman vajaat 49 miljoonaa euroa.

Hiihtomatkailun tuomat kokonaistulot ovat paljon suuremmat. Kulutusta kuvaa Tolletin arvio.

- Pohjoisen keskukseen etelästä matkaava nelihenkinen perhe kuluttaa hiihtolomaviikon aikana 3000-4000 euroa.

Lapilla ja etelällä eri tehtävät

Etelän hiihtokeskuksilla ja Lapin isoilla keskuksilla on Sari Tolletin mukaan erilainen rooli. Pohjoisen isot keskukset ovat matkailukeskuksia, kun taas Etelä-Suomen pienemmät rinteet ovat liikuntapaikkoja muiden liikuntapaikkojen rinnalla. Toisiaan täydentävien tehtävien vuoksi Tollet uskookin, että etelän keskukset säilyttävät vetovoimansa myös vastaisuudessa.

-Taajama-alueilla asuu suurin osa suomalaisista. On paljon sellaisia laskettelun ja lautailun harrastajia, jotka haluavat harrastaa lähellä kotoa. On erittäin tärkeää, että meillä on paikkoja, joissa voi harjoitella joka päivä, Tollet sanoo.

Tollet ei myöskään usko, että tämän talven alun kaltainen musta ja märkä keli olisi vastaisuudessakaan kuolinisku etelän keskuksille. Hänen mukaansa luonnonlumesta keskukset eivät ole enää riippuvaisia pitkään kehitettyjen lumetusjärjestelmien vuoksi, mutta pakkasta ala toki tarvitsee.

(MTV3-STT)