Pankkikonserni Nordean ennustus hauraasta 0,5 prosentin talouskasvusta ensi vuodelle ei kestä työmarkkinoilla uhkaavaa lakkojen sumaa.
– Jos tulee lakkoja paljon, silloin olemme pakkasen puolella ensi vuonna, sanoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
Muuhun maailmaan verrattuna Suomen hyytyminen paikoilleen on outo ilmiö. Yleensä Suomen vahvojen vientimaiden Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Britannian kasvu kiskaisee myös Suomen viennin nousuun. Nyt niin ei ole käynyt. Muualla vanhoissa teollisuusmaissa talous kasvaa, mutta Suomi matelee ja ero muuhun maailmaan kasvaa.
– Muu maailma elää suhdannenousua tällä hetkellä ja Suomi ei. Eli tämä ei ole suhdanneongelma vaan rakenteellinen ongelma, painottaa Sorjonen.
Pakko tehdä jotain ja nopeasti
Yksi selitys on Suomen viennin rakenne. Vain kymmenen prosenttia viennistä on kulutustavaroita, joiden kysyntä pitää nyt yllä maailmantalouden kasvua. Suomessa valmistetaan koneita ja laitteita teollisuudelle, eikä niiden kysyntä ole nyt kasvanut.
– On pakko tehdä jotakin ja hyvin nopeasti, toteaa Sorjonen.
Viennin rakenteen muuttaminen kulutustavarapainotteisempaan suuntaan ei käy hetkessä. Eikä tilannetta helpota se, että hallitus on vähentänyt tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitusta.
– Jos emme pääse tästä eteen päin, jäämme aivan täysin kelkasta ja silloin Suomen näkymä on todella surkea.
Nordean mukaan työmarkkinoiden joustoja ja ketteryyttä lisäävillä päätöksillä alkaa olla kiire. Maailmantalouden vauhti voi lässähtää muutamassa vuodessa tai sitten nousevat korot. Molemmat vaihtoehdot suitsivat kasvua.
– Vuonna 2018 Euroopan Keskuspankki EKP alkaa nostaa korkoja ja silloin alkaa olla jo myöhäistä, toteaa Sorjonen.
Nordean mukaan sisäinen devalvoituminen on jo alkanut Suomessa, sillä esimerkiksi kuluttaja- ja tuottajahinnat laskevat jo hieman suhteessa euroalueeseen.
– Se parantaa meidän kustannuskilpailukykyämme, kun annetaan sen jatkua vielä muutaman vuoden.