Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Lakkojen määrä romahtanut huippuvuosista – "paikallinen sopiminen oli villiä"

Julkaistu 17.09.2015 17:22
Toimittajan kuva

Ville Eklund

ville.eklund@mtv.fi

Vuosina 2002–2014 oli keskimäärin 134 työtaistelua vuodessa. Suurin osa työtaisteluista oli työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. 

Verrattuna 1970- ja 1980-luvun työtaisteluihin luvut ovat kuitenkin pieniä.

Työtaisteluja oli 1970-luvulla enimmillään 3 282 ja 1980-luvun useimpina vuosina yli tuhat. Viimeinen suuri työtaisteluvuosi oli 1988, jolloin työtaisteluja oli 1 353. Tällöin työpäiviä menetettiin 179 820.

Eniten työtaisteluja 2000-luvulla oli vuonna 2005, jolloin työtaistelutoimia oli 365. Tällöin käynnissä oli metsäteollisuuden työnantajaosapuolen työsulku.

Asiantuntijan mukaan suurin syy lakkojen suureen määrään 70-luvulla oli paikallinen sopiminen.

– Työntekijät saivat palkkaliukumia pienillä lakoilla. Jos nyt työnantajaosapuoli valittaa sadasta laittomasta lakosta vuodessa, oli niitä tuolloin hurjimmillaan jopa tuhansia. Paikallinen sopiminen oli villiä ja työnantajat valittivat, kun liitot eivät pitäneet työntekijöitään kurissa, työmarkkinahistorian tutkija ja asiantuntija Tapio Bergholm SAK:sta kertoo.

Toinen syy on, että 70-luvulla opeteltiin vasta tekemään sopimuksia työnantajien ja työntekijöiden välillä. Neuvottelupöytään istuttiin vasta pakon edessä.

– Nyt välit osapuolten välillä ovat menneet parempaan suuntaan, mikä on vähentänyt lakkoja.

Viime vuosina myös inflaatio on ollut matalaa, joten palkkaliukumilla on ollut vain vähän väliä. Palkankorotukset ovat olleet kaikille suhteellisen saman suuruisia, mikä on vähentänyt vertailutyytymättömyyttä työpaikoilla.


Suurikaan lakko ei takaa tulosta

Bergholmin mukaan menetetyt työpäivät ovat paras mittari mitata lakon laajuutta. Pienet muutaman päivän lakot eivät ole yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä.

Toisaalta lakon laajuus ei aina korreloi sen kanssa, mitä sillä saavutetaan. Bergholmin mukaan tehokkaimmat lakot ovatkin yleensä ne, joissa pelkkä lakon uhka riittää sopimukseen.

– Lakko voi myös olla henkisesti merkityksellinen. Kun työpaikalla heikommassa asemassa oleva palkkatyöläinen ryhtyy lakkoon, voi kokemus olla voimauttava. Työntekijän oma merkitys ja yhteiskunnallinen voima tulevat esiin, hän sanoo.

Bergholmin mukaan voimauttavuus näkyy erityisesti uusien alojen työtaisteluissa. Esimerkiksi sairaanhoitajien ja teollisuuden toimihenkilönaisilla lakot ovat liittyneet myös vaatimuksiin tasa-arvosta.

Viimeaikaiset kaupan naisten ulosmarssit ovat hänen mukaansa osa samaa kehitystä.

Lisää aiheesta:

Onko lakkojen hintalappu vielä kohtuullinen? Ahtaajat ja AKT: Hallitus vie tavalliselta ihmiseltä vielä enemmän"Ratkaistaan ongelmaa, jota ei ole" – Pamin Rönni-Sällinen ihmettelee hallituksen intoa rajata lakko-oikeuttaLähes 100 000 työntekijää aloittaa lakon tänään – "Tällä hetkellä riitelemme vain rahasta"Työmarkkina-asiantuntija: Rinne puuttui työmarkkinoihin edeltäjäänsä vähemmän – "Sipilä puuttui aika hurjastikin"Mitä lakkoilu maksaa? Metsäteollisuus puhuu kymmenistä miljoonista euroista päivässä – "Voidaan laskea kunnolla vasta jälkikäteen"Suomalaisista lakkoilijoista elää yhä sitkeitä myyttejä – 90-luku oli lakkoilulle käännekohta, josta ei enää palauduttu
LakkoperjantaiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Lakkoperjantai
  • 31.03.202216:26
    Sairaalat ja hoitolaitokset

    HUSin Mäkijärvi hoitajalakon vaikutuksista: "Jos autokolarissa loukkaantuu kolme henkilöä, heistä vain yhtä voidaan hoitaa kerrallaan"

  • 12.10.201805:04
    Kansalaisaloite

    Suivaantunut yrittäjä osti ilmoitukselleen koko Kauppalehden etusivun – vastustaa poliittisia lakkoja: "Kumpi ja kampi tappelee, minä maksan viulut"

  • 18.09.201522:45
    Kotimaa

    Metalliliiton Aalto: Laajempi kokonaisuus olisi järkevämpi

  • 18.09.201520:21
    Kotimaa

    Helsinki-Vantaan lentoliikenne palautui normaaliksi

  • 18.09.201518:09
    Kotimaa

    Kansanedustajat ottivat yhteen leikkauksista: "Minä en halua sellaista Suomea"