Lakimuutos velvoittaisi kaupat jakamaan hävikkiruoan leipäjonoon – Kauppa nihkeänä: "pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen"

Lakialoite velvoittaisi kunnalliset toimipisteet, kaupat, leipomot ja leipomotuotteita myyvät yritykset jakamaan myynnistä poistetut, syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.

Kyse on ehdollisesta velvoitteesta. Ruoka täytyy jakaa, jos esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö tahtoo noutaa ylimääräiseksi jääneet elintarvikkeet ja asettaa ne ilmaiseksi jaettavaksi.

Jos elintarvikkeille ei löydy ottajaa, hävikkiruoka on asetettava muuten saataville määräajaksi.

Lakialoitteen ovat allekirjoittaneet kuusi ensimmäisen kauden kansanedustajaa: Ilmari Nurminen (sd.), Tiina Elovaara (ps.), Kai Mykkänen (kok.), Emma Kari (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Katri Kulmuni (kesk.).

Malli lakialoitteelle Ranskasta

Kansanedustaja Ilmari Nurminen kertoo, että aloite on saanut kannatusta yli puoluerajojen ja jo yli puolet kansanedustajista ovat allekirjoittaneet lakialoitteen.

– En tiedä onko tämä ensimmäinen, mutta harvoin lakialoite saa yli 100 kansanedustajan nimen. Tässä tahdottiin mennä asia edellä yli puoluerajojen ja tarttua tähän itse ongelmaan. 

– Helsingin osuuskauppa lahjoittaa ruokaa jo aika hyvin, eikä laita sitä suoraan roskiin, mutta muualla maassa on isompia ongelmia. Julkisissa päiväkodeissa ja koulujen keittiöissä saatetaan heittää iltapäivällä suuret määrät ruokaa roskiin. Näimme, että tähän tulee lainsäädännöllä puuttua ja että tätä tulee ohjata. 

Lakialoitteeseen on otettu mallia Ranskasta, missä vastaava lakimuutos toteutettiin viime vuonna. Suomessa lakiin ei kuitenkaan liittyisi Ranskan tapaan rahallisia sanktioita.

– Lainsäädäntö on tässä kuitenkin yksiselitteinen ja vahva, että ruokaa ei saisi heittää roskiin, Nurminen painottaa.

Kauppaketjut eivät usko lakimuutoksen vähentävän hävikkiruoan määrää

Suomessa kauppaketjut ovat aiemmin jakaneet hävikkiruokaa vapaaehtoisesti jossain määrin. Jakeluun velvoittavaan lakialoitteeseen suhtaudutaan varautuneesti, sillä sen ei katsota vähentävän hävikin määrää.

Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäsken mukaan velvoittavan lakimuutoksen sijaan hävikkiruoan jakamisen tulisi jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.

– Suomessa kaupan alalle asetettuja erilaisia säädöksiä on jo nyt huomattavan paljon. Nyt esitetty säädös ei toimisi Suomessa yhtä hyvin kuin käynnissä oleva toimintojen omaehtoinen kehittäminen yhdessä elintarvikeketjun muiden yritysten ja viranomaisten kanssa. 

– Halu kustannustehokkuuteen ohjaa koko ajan kauppoja kohti vastuullisia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi. Ruokahävikki on monitahoinen ongelma, jonka ratkaisemisessa sääntelyn lisääminen ei ole kuitenkaan tehokkain tapa. Kannustamme aktiivisesti K-kauppiaita tekemään ruokalahjoitusten saralla yhteistyötä paikallisten hyväntekeväisyystoimijoiden kanssa.

S-ryhmän vähittäiskaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että kauppaketju luovuttaa jo tällä hetkellä hyväntekeväisyyteen niin paljon ruokaa kuin mahdollista. Lakimuutos ei vaikuttaisi kauppaketjun toimintaan millään tavalla.

– Sikäli emme näe, että lailla olisi kauheasti vaikutusta. Nyt jo teemme sen, mitä on tehtävissä. Taloudelliset kannusteet jo ovat siihen, että ylimääräistä hävikkiä ei missään nimessä haluta, Lyytikäinen kertoi Ilta-Sanomille.

Lakimuutoksella voisi olla vaikutusta yksittäisten ihmisten käyttäytymiseen

Valtion omistaman Motiva Oy -asiantuntijayrityksen mukaan Suomessa heitetään ruokaa roskiin vajaat 400 miljoonaa kiloa joka vuosi. Kaupan osuus hävikistä on 18 prosenttia ja ruokapalvelun 20 prosenttia.

Eniten ruokaa menee roskiin kotitalouksissa – ruokaa heitetään pois jopa 120-160 miljoonaa kiloa vuosittain. Se on noin puolet enemmän kuin kaupoissa, noin 20-30 kiloa henkeä kohti.

Kansanedustaja Nurminen uskoo, että yritysten ja julkisten keittiöiden jakeluvelvoitteella olisi vaikutusta myös yksittäisten ihmisten käyttäytymiseen. 

– Tällä on myös symbolinen merkitys kestävän kehityksen kannalta kansalaisille, että he huomioivat tämän asian kulutustottumuksissaan. Toivottavasti tämä käynnistäisi laajemman yhteiskunnallisen kampanjan, Nurminen kertoo.