Kansanedustajat ovat runsain joukoin rientäneet allekirjoittamaan lakialoitteen hävikkiruuan lahjoittamiseksi hyväntekeväisyyteen.
Lakialoite pakottaisi kaupat, kunnalliset toimipisteet, leipomot ja leipomotuotteita myyvät yritykset lahjoittamaan hävikkiin menneet ruuat hyväntekeväisyyteen. Aloitteen yksi tavoite on muuttaa ihmisten asenteita ruokahävikkiin.
Heikki Hurstin mukaan ihmisten, kauppiaiden ja teollisuuden asenteet ruokahävikin jakamiseksi hyväntekeväisyyteen ovat muuttuneet jo pari vuotta sitten.
– Lahjoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Nyt kauppiaat soittavat meille ja kertovat haluavansa antaa lahjoituksia. Olemme kylmätilojen ja kuljetuskaluston suhteen jo nyt äärirajoilla.
– Nyt sana on kiertänyt kauppiaille, että hyväntekeväisyysjärjestöt pystyvät jakamaan ylijääneen ruuan eteenpäin. Esimerkiksi HOK Elanto on pitänyt myymälävastaaville koulutustilaisuuksia, miten hävikkiruuan jakaminen auttaa ja samalla kauppiaiden omat kustannukset pienenevät, kun ruokaa ei tarvitse kuljettaa kalliilla kaatopaikalle, kertoo Hursti.
Hurstin mukaan kauppiaat lahjoittavat nyt yhä enemmän muutakin kuin vain leipää, jota tulee välillä jopa liikaakin – ylijäänyt menee sitten hevosille.
– Saamme nyt tavaraa suoraan teollisuudestakin esimerkiksi Saarioisilta, josta tulee jopa viisikin lavallista kerralla. HK tukee toimintaamme siten, että saamme ostaa tukkuhintaa edullisemmin eineksiä. Stockmannilta tuli ennen vain leipää, mutta nyt saamme lisäksi eineksiä ja maitotuotteitakin, kiittelee Hursti lahjoittajiaan.
Hursti uskoo, että nyt käytävä keskustelu ruokahävikistä on hyödyllistä.
– Luulen, että keskustelua käydään, mutta ei hallitus tai eduskunta pysty antamaan pakkolakeja. Evira on jo tehnyt suosituksen kaupoille hävikkiruuan jakamisesta ja uskon, että eduskunta antaa samalla tavalla suosituksen.
– Eduskunnassa pitäisi tehdä ihan muunlaisia päätöksiä, joilla vähävaraisia autetaan, sillä hävikkiruuan jakovelvoite on marginaalista. Nyt kansanedustajat ovat vain kokeneet ahaa-elämyksen hävikkiruuasta. Sen sijaan tulisi tehdä päätöksiä koskien esimerkiksi opiskelijoiden opintotukea. Puhumattakaan törkeistä asuntotuen leikkauksista eikä puhua vain jäteruuasta.
Hursti iloitsee siitä, että Suomessa on vallinnut jo useamman vuoden sodan aikainen asenne – kaveria ei jätetä!
– Me puhumme afrikkalaisten nälänhädästä, mutta koti-Suomessakin ihmiset elävät surkeasti ja tämä meidän ruuan jakaminen on kuitenkin vain tekohengitystä, pamauttaa Hursti.
Hurstin valinta jakaa ruokaa jopa 3000 avuntarvitsijalle Helsinginkadulla viikoittain.
Ruokahävikistä 82% muualta kuin kaupoista
Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Niemisen mukaan nyt huomio on nyt ihan väärässä paikassa, kun kauppojen hävikki on vain 18 prosenttia eikä siitä osa ole syötäväksi kelpaavaa.
– Lakialoite kiinnittää huomion kaupan ruokahävikkiin, entä muut 82 prosenttia? Kaupalla on jo aktiviteettia ja on hyvää tahtoa jakaa ruokaa. Nyt on ihan väärä fokus pieneen fraktioon, mutta olisi sen sijaan olemassa paljon konsteja ravintoloille, kuluttajille ja julkisille keittiölle, jotka voisivat osaltaan pienentää ruokahävikkiä.
– Nyt on taloudellisesti tiukat ajat ja pitäisi keskittyä normin purkuun eikä kustannuksia aiheuttavaan lisäsääntelyyn. Lakialoite tulee kuitenkin vauhdittamaan vapaaehtoista kehittämistä ja tässä haluamme olla mukana.
Erinomaisena esimerkkinä ruokahävikin pienentämiseksi Nieminen mainitsee Vantaalla toimivan yhteinen pöytä -hankkeen, jossa kaupungin ja seurakunnan avustuksella on pantu pystyy terminaali, jossa hävikkiruoka on hyvätekeväisyysjärjestöjen saatavilla.
– Tästä on jo hyvät kokemukset jo parin vuoden ajalta. Näin taataan kylmäketjun katkeamattomuus. Se luo logistista luotettavaa toimintaan.
Päivittäistavarakauppa ry on käynnistänyt vuoden alussa hankkeen, jossa pilotoidaan malleja ruokahävikin pienentämiseen monin eri tavoin.
– Hankkeessa on mukana 14 kauppaa kulmapuodista hypermarketteihin. Pilotit ovat käynnistyneet tämän vuoden puolella ja parhaissa paikassa näinkin pienessä paikassa on vähennetty hävikkiä 20 prosentilla.
– Olemme kampanjoineet myös kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi jakamalla tietoa, miten kuluttaja osaisi itse hallita jääkaappiaan tai miten ruokatähteistä tehdään ruokaa. Kaupat ovat jakaneet myös tieto siitä, mitkä on viimeisen käyttöpäivän tai parasta ennen päivän välinen ero tuotteessa – parasta ennen on usein ihan kelpo tuote myöhemminkin, muistuttaa Nieminen.