Kauppoihin erilliset hyllyt kotimaisille tuotteille, ehdottaa tuore selvitys – päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja vastaa

Selvityksessä sanotaan, että vastuullisuuttaan korostavan kaupan tulisi alkaa kilpailla selvästi nykyistä enemmän myös siitä, kenellä on selkeimmät ja positiivisinta huomiota herättävät hyllyosiot ainoastaan suomalaisille ruokatuotteille.

Selvityksessä ehdotetaan myös, että kaupassa myytävät ruokatuotteet, jotka eivät vastaa suomalaiselle ruuantuotannolle asetettuja vaatimuksia, olisivat selkeämmin kuluttajien havaittavissa.

Isojen pelureiden tukut myymään sisäisillä hinnolla?

Karhinen nostaa esille myös herkän aiheen, asiakastiedon hyödyntämisen. Hän ehdottaa raportissa, että luodaan edellytykset kaupan hallussa olevien asiakastietojen avaamisesta korvauksetta kolmansille osapuolille asiakkaan luvalla.

Selvityksen mukaan Suomi lukeutuu maailman kärkimaihin asiakastiedon määrässä ja laadussa. Kansainvälisessä vertailussa tätä dataa on poikkeuksellisen paljon johtuen päivittäistavarakaupan keskittyneisyydestä sekä pitkäjänteisen datan keräämisen perinteestä. Selvityksen mukaan asiakastieto olisi arvokas lisä myös alkutuottajille ja tavarantoimittajille niin tuote- kuin palvelukehityksessäkin.

–  Erityisen tärkeää tämä olisi uusien markkinoille pyrkivien verkkokauppojen näkökulmasta, raportissa kirjoitetaan.

Pitäisikö kaupan alan suuret toimijat velvoittaa myymään tukuistaan pienille toimijoille tuotteitaan samaan hintaan kuin millä ne myyvät sisäisesti? Tämäkin olisi Karhisen mukaan syytä selvittää.

Karhinen perustelee ehdotustaan päivittäistavarakaupan voimakkaalla keskittymisellä. Uusien toimijoiden on vaikea tulla markkinoille. Päivittäistavarakaupassa S-ryhmällä ja Keskolla on erittäin vahva asema. 

Erillisiä lähiruokanostoja tai kotimaisuusnostoja on jo tehty monissa kaupoissa

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan kotimaiset tuotteet näkyvät jo nyt hyvin kaupoissa. Erillisiä lähiruokanostoja tai kotimaisuusnostoja on jo tehty monissa kaupoissa, ja alkuperäismerkinnät tuotteissa kertovat kuluttajalle, mistä tuotteet tulevat.

Karhisen maatalouden kannattavuusselvityksessä sanotaan, että vastuullisuuttaan korostavan kaupan tulisi alkaa kilpailla selvästi nykyistä enemmän siitä, kenellä on selkeimmät ja positiivisinta huomiota herättävät hyllyosiot ainoastaan suomalaisille ruokatuotteille.

–  Mietin, tuoko se lopulta niin paljon lisäinformaatiota kuluttajalle verrattuna nykypäivään. Tämä suositus jää tietysti jokaisen kaupan yrityksen päätettäväksi, koska minkäänlaisella sääntelyllähän tämmöiseen ei voida mennä. Me olemme osa EU:n sisämarkkinaa, suurin osa elintarvikelainsäädännöstä on EU-tasoista ja meillä on tavaroiden vapaa liikkuvuus. Sellaista sääntelyä, että kotimaiset tuotteet laitettaisiin esille lain mukaan, ei varmasti voida tehdä, Luoto sanoo.

Hänen mukaansa alkuperäismerkintöjä on tällä hallituskaudella tuotu aiempaa useampiin tuoteryhmiin, mikä on ihan hyvä.

"On otettava huomioon kilpailulainsäädännön rajoitteet"

Hän näkee ongelmia myös siinä Karhisen ehdotuksessa, jonka mukaan tulisi luoda edellytykset kaupan hallussa olevien menekkitietojen avaamisesta korvauksetta kolmansille osapuolille asiakkaan luvalla. Siinä saattaa tulla kilpailuoikeus vastaan.

–  Siinä on otettava huomioon kilpailulainsäädännön rajoitteet. Aikaisemmin Suomessa oli järjestelmä, jossa pystyttiin hyvinkin tarkkaan seuraamaan, paljonko jotain tiettyä tuotetta myytiin Suomessa ja mukana olivat myös hintatiedot. Silloinen kilpailuviranomainen totesi, että se oli kilpailun kannalta hyvin ei-ongelmaton ja se lakkautettiin, Luoto sanoo.

Nykyään toimijoita on vielä vähemmän. Kaksi suurinta yritystä S-ryhmä ja Kesko on asetettu määräävään markkina-asemaan, jolloin niitä tarkkaillaan erityisen seulan kautta, mikä on sallittua tiedonvaihtoa ja mikä ei.

–  Sinänsä on oikein, että peräänkuulutetaan toimijoiden yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista. Meidän kilpailulaki on kuitenkin äärimmäisen tarkka, ja jos sitä rikkoo, voi saada koko konsernin liikevaihdosta jopa 10 prosentin sakot.