Kultasirkku hävisi kokonaan – Suomen linnut entistä uhanalaisempia

Viimeksi Suomessa vuonna 2007 havaittu kultasirkku luokiteltiin hävinneeksi. Lajin häviämisen taustalla on ennen kaikkea talvehtimisalueella Kiinassa tapahtuva pyynti ravinnoksi, mutta mahdollisesti myös kosteikkojen väheneminen.

Lintujen uhanalaistuminen johtuu monesta syystä, joista merkittävin on ihmisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset. Soiden linnuista 29 prosenttia on uhanalaisia. Suolajeja uhkaavat edelleen vaikuttavat vanhat suo-ojitukset, kunnostusojitus ja turpeenotto.

Punasotkan kanta on romahtanut ja laji luokitellaan nyt äärimmäisen uhanalaiseksi. Kuva: Petteri LehikoinenPetteri Lehikoinen

Rehevöityminen ja vieraslajit uhkaavat vesilintuja

Kosteikkojen vesilinnuista peräti puolet on uhanalaisia. Merkittävin ahdingon aiheuttaja on vesistöjen liiallinen rehevöityminen ja umpeenkasvu. Vieraspedot minkki ja supikoira ovat uhanalaistumisen syitä niin sisävesien kosteikkolajeilla kuin ensisijaisesti Itämerellä pesivillä saaristolinnuilla. Saaristolajeista 39 prosenttia on uhanalaisia. Niiden tilaa heikentävät vieraspetojen lisäksi ympäristömyrkyt ja saastuminen.

Hömötiainen on kuulunut metsiemme runsaslukuisimpiin lajeihin, mutta nyt se on erittäin uhanalainen.Aleksi Lehikoinen

Ennen yleinen hömötiainen nyt erittäin uhanalainen

Metsätalous on yhä merkittävä lintukantojen vähenemisen syy. Ensisijaisesti metsäympäristöjen lajeista yhdeksän on uhanalaisia ja kahdeksan silmälläpidettäviä. Erittäin uhanalainen hömötiainen ja vaarantunut töyhtötiainen ovat olleet metsiemme runsaimpia lajeja, mutta niiden määrät ovat vähentyneet huolestuttavasti.

Ensisijaisesti viljelymaita pesimäympäristönään käyttävistä lajeista 40 prosenttia on uhanalaisia. Merkittävin uhanalaisuuden syy on karjatilojen määrän väheneminen, jonka on ennustettu jatkuvan. Karjatalouden väheneminen on johtanut etenkin kahlaajille haitalliseen rantaniittyjen umpeenkasvuun, maatalousympäristön yksipuolistumiseen sekä hyönteisravinnon vähenemiseen.

Merikotkan tilanne on parantunut ja lintu poistettiin uhanalaisten lajien listalta.Ismo Nuuja/ WWF-Finland

Kansainväliset suojelutoimet auttaisivat lintujen ahdinkoa

Monien lajien kuten maailmanlaajuisesti uhanalaisen kultasirkun ja peltosirkunkin pelastaminen edellyttää kansainvälisiä suojelutoimia. Kansainvälisen yhteistyön ansiosta Fennoskandian pieni kiljuhanhikanta on saatu kasvuun. Laji on edelleen Suomessa äärimmäisen uhanalainen.

Merikotka on poistettu Punaiselta listalta, sillä lajin kanta on jatkanut kasvuaan kansallisten ja kansainvälisten suojelutoimien ansiosta.