Suomen meriteollisuus odottaa merkittävää kysynnän kasvua, kun laivaliikenteen päästövähennystavoitteet kiristyvät. Kaikkia meriliikenteen päästöjä vähentäviä ratkaisuja tarvitaan, kun vuodesta 2027 alkaen saastuttavimmilta aluksilta aletaan periä päästömaksuja. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) sopi huhtikuussa laivaliikenteen päästöjen vähentämisestä.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö aikoo saada meriliikenteen hiilidioksidipäästöt kuriin. Saastuttavimmille aluksille on tulossa päästömaksut jo kahden vuoden päästä.
– Bruttovetoisuudeltaan yli 5 000 tonnin alusten päästömaksut arvioidaan kahden päästökriteerin perusteella, joista tiukemman ylittämisen maksu on 100 US dollaria ja matalamman 380 US dollaria hiilidioksiditonnia kohden, toteaa Suomea IMO:ssa edustava Traficomin Anita Mäkinen.
Vähäpäästöiset alukset puolestaan hyötyvät.
– Tämä on nimenomaan tarkoitettu taloudelliseksi ohjauskeinoksi eli kun hoidat asiasi, teet aluksesi päästöttömäksi, niin silloin saat hyvityksiä, kertoo Mäkinen.
Laivaliikenteen päästöjä voidaan vähentää monilla eri ratkaisuilla.MTV
Useita päästövähennysratkaisuja tarvitaan
Laivaliikenteen päästövähennystavoitteet kiristyvät pikkuhiljaa ja vuonna 2050 meriliikenteen pitäisi olla päästötöntä.
Suomen meriteollisuus hyötyy kiristyvistä päästötavoitteista. Kysyntää on luvassa niin vähäpäästöisille polttoaineille, hiilidioksidin talteenottoratkaisuille kuin roottoripurjeillekin.
– Tämä on meille hyvä uutinen bisneksen kannalta. Meille tulevat kyselyt ovat kasvaneet hyvinkin paljon. Saamme kaksi kyselyä asiakkailta päivässä tällä hetkellä. Asiakkaat ovat hyvin tietoisia näistä uusista määräyksistä ja myös uusista teknologioista, iloitsee roottoripurjeita valmistavan Norsepowerin toimitusjohtaja Heikki Pöntynen.
Roottoripurje vähentää päästöjä
Sähkömoottorilla pyörivä roottoripurje pakkaa tuulta taakseen ja ohentaa sitä edestään. Tämä saa aikaan voimakkaan työntövoiman, jolloin laivan päämoottorin tehoa voidaan vähentää.
– Päästöjä voidaan vähentää samalla tavalla kuin vähennetään polttoaineen kulutusta eli keskimäärin 5-25 prosenttia säästyy polttoainetta meidän purjeiden avulla, laskee Pöntynen.
Teoriassa maailman merillä seilaa 30 000 laivaa, joihin voisi asentaa Norsepowerin roottoripurjeen. Tähän mennessä niitä on asennettu noin 40 ja tilauskannassa on noin 50 purjetta. Ne asennetaan seuraavien kahden vuoden aikana.
– Roottoripurje sopii periaatteessa kaikkiin rahtilaivoihin. Kuivarahtialukset ja tankkerit ovat erityisen hyviä meidän asennuksille. Isot konttilaivat ovat haasteellisia, koska siellä ei ole vapaata kansipintaa. Isot risteilijät ovat myös haasteellisia, selittää Pöntynen.
Suomi toivoo jääolojen huomioimista
Jotta päästöt pysyvät kurissa, monilla laivoilla joudutaan ottamaan käyttöön useampia päästövähennyskeinoja.
– Samanaikaisesti yhdelläkin aluksella voidaan joutua turvautumaan useampaan energianlähteeseen, esimerkiksi roottoripurjeisiin ja vähäpäästöiseen polttoaineeseen, huomauttaa Mäkinen.
Suomella on omia tavoitteitaan laivaliikenteen päästövähennyksiin liittyen.
– Me toivomme, että saisimme poikkeuksia näihin päästöihin, jotka aiheutuvat jääluokituksesta tai jäissä purjehtimisesta. Jääluokka-alukset vaativat kovan tehon moottoreita ja ne kuluttavat enemmän polttoainetta. Suomi toivoo poikkeuksia, jotta kilpailutilanne pysyisi reiluna, huomauttaa Mäkinen.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö tekee lopullisen päätöksen laivaliikenteen päästövähennyksistä lokakuun kokouksessaan.
– Haluan uskoa, että ne hyväksytään, kuittaa Mäkinen.
Meriliikenne aiheuttaa noin kolme prosenttia maailman ilmastoa lämmittävistä hiilidioksidipäästöistä.