Venäjän öljynkuljetuksia tekevien varjolaivojen liikkuminen Itämerellä herättää huolta.
MTV Uutiset listasi vastauksia olennaisiin kysymyksiin Suomenlahdella liikkuvista varjolaivoista.
Juttu on julkaistu alun perin 3. tammikuuta, julkaisuaikaa on päivitetty Suomenlahden mahdollisen öljytankkeriturman takia.
Kuinka paljon varjoaluksia Suomenlahdella liikkuu?
Tarkkaa varjolaivastoon kuuluvien tankkereiden määrää on vaikea arvioida, mutta idästä päin Suomenlahden poikki kulkee päivittäin kymmenisen tankkialusta, kertoo yksikönpäällikkö Aleksi Uttula Suomenlahden meriliikennettä seuraavasta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
– Viime kuukausina määrät ovat hieman laskeneet, ehkä 5–7 päivittäin, Uttula kertoo.
Vielä helmikuussa 2023 Suomenlahden merivartiostosta arvioitiin STT:lle, pelkästään öljyä kuljettavia tankkereita kulkee viikoittain noin 60–80, muita kauppa-aluksia sadan molemmin puolin.
1:55
Mikä on varjolaivasto?
Hyökkäyssodan alettua Ukrainassa venäläiselle öljylle asetettiin hintakatto, joka on 60 dollaria barrelilta.
Venäjän varjolaivastolla tarkoitetaan niitä aluksia, jotka kuljettavat Venäjän sanktioitua öljyä. Näitä aluksia ei hetkauta se, ettei pakotteita asettaneet länsimaat tarjoa niille palveluja, kuten vakuutuksia.
Varjolaivastolle tyypillisesti alusten omistus ja lippuvaltio voivat olla epäselviä tai ne vaihtuvat nopeasti.
Venäjän käyttämä varjolaivasto sisältää kokonaisuudessaan lähemmäs tuhat alusta.
– Kyseessä ei ole mikään tarkalleen määritelty alusjoukko, vaan laivoja, jotka kuljettavat Venäjän sanktioitua öljyä, myös muualla kuin Itämerellä, Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen sanoo.
Maailmassa on muitakin varjolaivoja käyttäviä maita, kuten Iran ja Venezuela. Jos huomioidaan kaikki varjokeikkoja tekevät alukset, nousee niiden lukumäärä yli kahteen tuhanteen.
Millaisia varjolaivat ovat?
Varjolaivat ovat usein vanhoja tankkereita, jotka saattavat hyvinkin olla romuttamokunnossa. Ikää aluksilla voi olla parikymmentä vuotta. Kun kysyntä on kovaa, kaikki laivat tarvitaan liikenteeseen.
Traficomin Uttulan mukaan sanktiot ovat tuoneet Suomenlahdelle aiempaa vanhempia aluksia, joita ei täällä päin ennen ole nähty.
– Varsinkin talvi- ja jääolosuhteet voivat aiheuttaa yllättäviä tilanteita, jos ei ole täällä aiemmin liikkunut.
Lue myös: Venäjän "varjolaivasto" herättää huolta Suomenlahdella – seurasimme harjoitusta, jossa varaudutaan katastrofiin
Yksi ongelma ovat varjolaivojen vakuutukset – ja se, onko niitä olemassakaan. Laivojen kunnosta ei siis voida olla varmoja.
– Onko alukset vakuutettu semmoisiin vakuutuslaitoksiin, jotka seuraavat ja avustavat niiden kunnossa, vai onko niitä vakuutettu ollenkaan. Vai onko siellä jotakin semmoisia vakuutuslaitoksia, joista me ei tiedetä, miten ne toimivat, Tapaninen aprikoi.
Mitä ongelmia varjolaivoihin liittyy?
Varjolaivaston läsnäolo Itämerellä ei ole jäänyt suomalaisilta huomaamatta. Suomenlahdella on nähty viimeisen reilun vuoden aikana kolme vieraan valtion aluksen aiheuttamaa tuhotapausta, joista tuoreimpana Cookinsaarten lipun alla seilaavan Eagle S -aluksen kaapelirikko joulupäivänä 2024.
Lue myös: Ulkoasiainvaliokunnan Koskinen kaapelirikoista: Hybridivaikuttamista estettävä tehokkaammin
Kenties suurempi varjolaivaston mukanaan tuoma uhka ovat kuitenkin mahdolliset ympäristövahingot. Huonokuntoiset tankkerialukset tuovat väistämättä mukanaan öljyvahingon mahdollisuuden.
Tapanisen mukaan öljyvahingon riski Suomenlahdella on kohonnut. Öljyvahingon sattuessa sen vaikutukset voisivat kestää vuosikymmeniäkin.
– Emme voi tietää alusten kunnosta ja siitä, kuinka kokenutta miehistöä niissä on.
Toisaalta Tapaninen muistuttaa, että aluksen lastin arvo voi olla toista sataa miljoonaa euroa, mikä voi osaltaan hillitä riskejä.
– Kyllä sen lastin kuljettajille ja lastinomistajille on halu pitää sitä alus hyvässä kunnossa niin, että ei onnettomuuksia tapahtuisi.
Asia nousi esille myös perjantaina eduskunnassa puolustusvaliokunnan ja ulkoasianvaliokunnan tiedotustilaisuudessa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan varjolaivaston suurin uhka on öljyvahingon uhka.
– Näissä aluksissa kuljetetaan mittavia määriä öljyä tai polttoainetta. Vuoto Suomenlahdella olisi ympäristökatastrofi. Riski ei ole kaukaa haettu, Kopra sanoi.
Kopra viittasi Kertsinsalmessa Krimin niemimaan itäpuolella joulun alla tapahtuneeseen onnettomuuteen, jossa kaksi venäläistä öljyä kuljettanutta varjolaivaa joutui haveriin ja upposi. Onnettomuuden seurauksena mereen vuoti suuri määrä öljyä.
Lue myös: Kaksi venäläistä laivaa merihädässä Kertšinsalmella – videolla näkyy puolikas alus
Alusten kerrotaan kuljettaneen yhteensä noin 9 200 tonnia öljytuotteita. Pelkästään Eagle S:n lastina oli kaapelivaurion tapahtuessa 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä, mikä oli arvion mukaan puolet laivan eikä se käyttänyt koko kuljetuskapasitettiaan.
Miten varjolaivaston toimiin puututaan?
Sanktiot eivät Tapanisen mukaan ole riittäviä, koska varjolaivasto on syntynyt kiertämään niitä ja tällä hetkellä käytännössä kaikki venäläinen öljy kulkee varjolaivastolla.
– Venäjä myy öljyä kalliimmalla kuin se sanktioraja, eli nyt se on pystytty kiertämään.
Varjolaivaston alusten liikkumiseen merillä on vaikea puuttua, sillä kansainvälinen merioikeus takaa laajan liikkumisenvapauden.
17:45
Pakotteet ovat kuitenkin keino hillitä pakotelistalle asetettujen alusten liikkumista. Pakotteiden alaiset alukset eivät saa palvelua EU-maiden satamissa, eli käytännössä niiden on vaikea liikkua Itämeren läpi Venäjän satamiin.
Tällä hetkellä EU:n pakotelistalla on noin 80 Venäjän varjoalusta.
Yksi tuoreimmalle EU:n pakotelistalle asetettu, Guinea-Bissaun lipun alla seilaava Line-alus on pakotteista huolimatta passissa Suomenlahdella Viron edustalla. Pakotteiden vaikutus alkaa näkyä Tapanisen mukaan vähitellen, kun alukselle ei enää tule keikkaa.
Lue myös: Estlink 2 -kaapelin luona sahaa nyt pienen afrikkalaisvaltion öljytankkeri – näin se selitti toimintaansa merivartiostolle
Tapanisen mukaan viime viikolla romuttamolle meni ensimmäinen tankkeri kaksi vuotta sitten Venäjälle asetettujen pakotteiden jälkeen. Kyseessä oli Iranin varjolaivastossa toiminut tankkeri.
– Tähän asti vanhoja tankkereita ei ole romutettu, koska niille on ollut niin kova kysyntä.
Miten liikennettä valvotaan?
Suomi tekee aktiivista valvontaa ja seuraa kaikkea liikennettä sen talousalueella. Liikennettä seurataan myös yhteistyössä Viron ja Venäjän viranomaisten kanssa.
Lisäksi Suomi aloitti joulukuussa kysymään kaikkien Venäjältä tulevien, raakaöljyä tai öljytuotteita kuljettavien säiliöalusten vakuutustietoja.
– Tällä saadaan ainakin parempi käsitys alusten vakuutusten tilasta, että onko sellaisia vai ei. Saadaan tietoa vakuutusten taustoista ja ketkä niitä ovat myöntäneet. Se auttaa kokonaiskuvan seurannassa ja varautumisessa, kun tiedetään, keillä vakuutuksia on.
Korjattu 7.1. klo 9.22: Eagle S:n lastina oli lyijytöntä bensiiniä, ei lyijytöntä öljyä.