Lähikaupassa käyminen voi pidentää ikää! Tutkimus: Arkiset sosiaaliset kohtaamiset hyvinvoinnin kannalta luultua tärkeämpiä

1:10

Suomalaiset ovat kiintyneitä omaan asuinalueeseensa ja haluaisivat tuntea myös naapureitaan paremmin. Lähikaupat ovat usein yhteisöllisyyden keskuksia, joiden arkiset kohtaamiset ovat tärkeitä hyvinvoinnin takia.

VIDEO: Koirakävelyt innostavat liikkumaan ja ehkäisevät ikäihmisten yksinäisyyttä.

Vaikka suomalaisten elämä on yhä mobiilimpaa ja verkossa sekä sosiaalisessa mediassa vietetään enemmän aikaa, keskimäärin 55 prosentilla suomalaisista on kuitenkin vahva side asuinalueeseensa, selviää K-Ryhmän teettämästä Kyläkauppatutkimuksesta.

Miten voimakas side sinulla on asuinalueeseesi?

Maaseudulla63%
Kaupungeissa55%
Taajamissa 53%

Kulttuuriantropologi Kristiina Korjonen-Kuusipuro kertoo, että suomalaiset leimaantuvat ja juurtuvat itselleen tärkeisiin paikkoihin. Globalisaation aikakaudella on puhuttu paljon siitä, miten paikat menettävät merkitystään, mutta on käynytkin vähän päinvastoin. Uudessa kaupungissa tai kaupunginosassa, ensimmäinen paikallinen kontakti on yleensä juuri lähikauppa.

– Olen huomannut, että lähikauppaan tullaan tutustumaan jo itseasiassa ennen kuin muutetaan. Se on aina yhtä hämmentävää, kun asiakas tulee kertomaan, että on puolen vuoden päästä muuttamassa alueelle ja tuli katsomaan, millainen paikka tämä oikein on, Espoon Kauklahden K-Market-kauppias Erkki Zaiedman kertoo.

Taajamissa asuvat ovat kuitenkin vähemmän kiintyneitä asuinalueeseensa kuin maaseudulla ja kaupungeissa. Taajamissa ihmiset liikkuvat enemmän, eikä yhteistä henkeä välttämättä synny, kun ei ole paikkaa ja ihmisiä, ketkä yhteishenkeä kohottavat.

Lähikaupasta ravintoa sielulle ja ruumiille

K-ryhmän kyselystä käy ilmi, että ruokakaupat koetaan toiseksi tärkeimpänä lähipalveluna, todennäköisesti, koska ruokakaupat koskevat kaikkia – iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.

Mitkä seuraavista olisivat sinulle henkilökohtaisesti kaikista tärkeimmät palvelut säilyttää mahdollisimman lähellä?

Terveydenhuolto92%
Ruokakauppa91%
Koulut71%

Kyläkauppatutkimukseen osallistunut kaupunkitutkija Katja Lindroos viittaa kanadalaisen psykologin Susan Pinkerin kirjaan ”The Village effect”, jossa on tutkittu mystisiä sardinialaisia kyliä, joissa ihmiset elävät tavattoman vanhoiksi.

Pitkää ikää oli osaltaan selittänyt ruokavalio, mutta tärkeäksi seikaksi olivat nousseet myös arkiset sosiaaliset kontaktit. Jopa tärkeämpää kuin läheisten ihmisten kohtaaminen, olivat epäviralliset ”heipat” kylän ruokakaupalla, missä tervehdittiin toisiaan ja vaihdettiin kuulumiset. Ruokakaupassa käydään siis, ei pelkästään ruoan tarpeesta, vaan myös huoletonta sosiaalista kontaktia saadakseen.

Naapureiden tunteminen lisää kodikkuutta

K-ryhmän tutkimukseen vastanneet kokivat, että jos tuntisivat nykyistä paremmin lähialueellaan asuvia ihmisiä, he kokisivat olonsa kotoisammaksi. Varsinkin nuoret (18–24-vuotiaat) ja kaupunkilaiset kokivat tämän tärkeäksi.

– Kaupungeissa ollaan erilaisella tavalla yhteisöllisiä kuin muualla, sosiaaliset verkot voivat olla ympäri kaupunkia ja välttämättä ei tunneta ihan niitä lähinaapureita, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä kaipuuta olisi, Lindroos sanoo.

– Me olemme sosiaalisia eläimiä ja kaivataan muita ihmisiä. Ihmiset tulevat lähikauppaan kohtaamaan muita lähialueella asuvia ihmisiä ja juuri se arkinen kohtaaminen tuo ihmisen näkyväksi, Korjonen-Kuusipuro jatkaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja