Opetus- ja kulttuuriministeriö palautti kuun alussa asetuksen, joka mahdollistaa soveltuvuuskokeiden järjestämisen sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa jo tänä keväänä. Kaikki ammattiopistot eivät kuitenkaan ole ottamassa testejä käyttöön vielä kevään yhteishaussa.
Suomen Diakoniaopistossa tämän kevään pääsykokeet pidetään opettajahaastatteluina.
Yhtenä syynä tähän linjaukseen on, että pääsykokeet halutaan pitää hakijoille maksuttomina. Soveltuvuuskokeet maksaisivat rehtori Juha-Petri Niirasen mukaan noin 50–60 euroa hakijaa kohden ja on epäselvää, kuka vastaisi laskusta. Niiranen pitää ongelmallisena myös sitä, että soveltuvuuskokeet on jätetty koulutuksen järjestäjien vastuulle.
– Tultuaan valituksi yhteen oppilaitokseen opiskelija voi hakea siirtoa toiseen oppilaitokseen. Meillä on samoissa ryhmissä opiskelijoita, jotka ovat osallistuneet meidän omiin pääsykokeisiin, ja opiskelijoita, jotka ovat päässet johonkin toiseen oppilaitokseen ilman pääsykoetta ja tulleet meille siirto-opiskelijoina. Ja sitten tähän lisätään vielä tämä soveltuvuuskokeiden kirjo.
Suomen Diakoniaopistolla on yhteensä noin 350 lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkaa Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa.
Vamiassa hyviä kokemuksia soveltuvuustestistä
Oppilaitokset voivat itse valita, järjestävätkö ne soveltuvuuskokeita vai eivät. Asetusmuutos mahdollistaa sen, että hakija voi jäädä ilman opiskelupaikkaa, jos hän saa soveltuvuuskokeessa nolla pistettä.
Ammatillista koulutusta Vaasassa tarjoava Vamia kuuluu niihin kouluihin, jotka ottavat uudelleen käyttöön soveltuvuuskokeet jo kevään pääsykokeessa. Rehtori Åsa Stenbackan mukaan hyviksi koetut testit haluttiin palauttaa, kun se oli mahdollista.
– Tietenkin siinä on järjestelemistä, mutta katsomme, että se palvelee opiskelijoita. Luulen, että aika moni oppilaitos vielä harkitsee, mitä tehdä. Meillä oli niin hyviä kokemuksia, että halusimme testit takaisin.
Vamian soveltuvuustesti koostuu haastattelusta, aineen kirjoituksesta ja laskutehtävistä. Kevään yhteishaussa Vamia tarjoaa 80 lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkaa.
Suomen Diakoniaopisto toivoo yhteisiä käytäntöjä
Juha-Petri Niirasen mukaan Suomen Diakoniaopistossa oppilaitoksesta eroamisten määrä on ollut jonkin verran kasvussa. Hän ei kuitenkaan näe siinä suoraa yhteyttä soveltuvuuskokeiden poistumiseen.
– Eihän soveltuvuuskokeidenkaan aikana opiskelijoiden karsinta ollut täysin aukotonta. Tuli valituksi sellaisia opiskelijoita, joiden soveltuvuus osoittautui kyseenalaiseksi. Tässä on tapahtunut monia muitakin muutoksia. En allekirjoita, että kokeiden poistuminen selittäisi kokonaan eroamisen kasvun.
Niiranen uskoo, että valtaosa oppilaitoksista olisi valmis palauttamaan soveltuvuuskokeet, jos soveltuvuuskokeiden rahoitukseen liittyvät kysymykset saataisiin ratkaistua ja kouluttajien järjestäjillä olisi yhteiset käytännöt.
Superin puheenjohtaja painottaa laadukkaan soveltuvuustestin tärkeyttä
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (Super) puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen soveltuvuuskokeiden paluuseen. Hän perustelee testien tärkeyttä sillä, että lähihoitajakoulutukseen hakee nuoria suoraan peruskouluista. Monet huomaavat vasta opiskeluvaiheessa, ettei ala ole heille sopiva.
– He ovat periaatteessa syrjäytymisvaarassa, koska he ovat käyttäneet ensiopiskelupaikkansa lisäpisteet. Alalle tulee myös vähän vanhempia opiskelijoita, joilla on huumetausta, ja ihmisiä, jotka eivät ole millään lailla vuorovaikutteisia toisten kanssa.
Paavolan mukaan keskeyttämisprosentti oli 8 silloin, kun soveltuvuustestit olivat käytössä. Tällä hetkellä osuus on lähes 30 prosenttia.
– Keskeyttämiset maksavat noin 70 miljoonaa, mikä on enemmän kuin soveltuvuustestit. Mikään testi ei ole sataprosenttinen, mutta tiedämme, että tämä on 85-prosenttinen.
Oppilaitoksille hän esittää toivomuksen, että ne ostaisivat tarpeeksi laadukkaita soveltuvuuskokeita, jotta rahat eivät menisi hukkaan. Laadukkaaseen soveltuvuustestiin kuuluu hänen mukaansa matemaattisen, abstraktin ajattelukyvyn mittaus, toiminta ryhmässä ja henkilökohtainen haastattelu.
– Rasti ruutuun -systeemillä ei päästä mihinkään.
Paavola painottaa myös, ettei soveltuvuuskokeen käyttöä saisi jättää oppilaitosten harkinnan varaan, vaan sen olisi oltava pakollista kaikille koulutuksen järjestäjille. Kokeiden käyttöönotolle olisi hänen mukaansa myös varmistettava rahoitus.