Poliisikoulun pääsykokeet ovat niin kovat, ettei riittävästi opiskelijoita ole saatu vuosiin – yksi asia yhdistää reputtajia

Opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala kertoo MTV Uutisille, että 400 uuden poliisiopiskelijan vuotuinen kiintiö on ylimitoitettu.

– Aloituspaikat on hieman ylimitoitettu poliisien tarpeeseen nähden. Saamme noin 300 opiskelijaa vuosittain. Se riittää ihan hyvin kattamaan poliisien tarpeen lähivuosina, hän sanoo.

Miksi aloituspaikkojen määrä on sitten, mikä on?

– Päättäjät ja hallitukset vaihtuvat. Haluamme varautua siihen, jos poliisien määrää tultaisiin lisäämään tulevina vuosina, että meillä on tarpeeksi koulutettuja poliiseja, Haapala selittää.

Yksi asia yhdistää reputtajia

On silti fakta, ettei poliisikouluun hakeudu niin paljoa soveltuvia hakijoita, kuin voisi – tai niin paljoa, kuin haluttaisiin.

Vuosittain hakemuksen jättää jopa yli 5 000. Suurin osa heistä ei vaivaudu edes pääsykokeisiin.

– Hakijamäärä on siis tilastollisesti korkea, mutta oikeasti kokeeseen siis osallistuu aina alle puolet hakijoista. Sama ongelma on kaikilla korkeakouluilla, koska nuorten on nykyään jätettävä hakemuksensa useampaan oppilaitokseen, Haapala kertoo.

Paikalle ilmestyvistä parista tuhannesta moni karsiutuu suoraan fyysisten kokeiden perusteella. Yhtä lailla monen hakuprosessi jää kesken soveltuvuusvaiheessa.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan reputusten syistä ei ole saatavilla tarkempaa tilastoa, mutta monia epäonnistuneita yhdistää yksi asia.

– Arkihavaintojen perusteella suurin osa karsiutuneista tulee kokeeseen liian kevyesti valmistautuneina tai luottavat siihen, että seuraava mahdollisuus on jo muutaman kuukauden päästä, Haapala sanoo.

– Hakujaksot eivät ole niin sanotusti veljiä keskenään. Joillain hakujaksoilla useamman hakijan matka katkeaa fyysisiin testeihin, kun taas toisilla hakujaksoilla useammat karsiutuvat siksi, että jäävät alle soveltuvuusrajojemme.

Pääsykokeissa suurin merkitys on juuri soveltuvuudella, joka kattaa jaossa olevista kokonaispisteistä puolet. Kompastelu soveltuvuustesteissä voi estää opiskeluihin pääsyn, vaikka kokonaispisteet olisivatkin esimerkiksi hyvän fyysisen kunnon myötä hyvät.

Lue myös: Tytär ei päässyt poliisikouluun, koska isä kuului Helvetin enkeleihin – oikeus katsoi, että koulu toimi oikein

"Joku voi ollakin sitä mieltä, että seulamme on liian tiukka"

Vaikka opintoihin soveltuvia löydetään tällä hetkellä riittävä määrä, opiskelijoiden määrää haluttaisiin silti siis kasvattaa.

Mutta mikä avuksi, jos suurin osa hakijoista ei edes läpäise pääsykokeita?

Ovatko vaatimukset liian kovat?

– Joku voi ollakin sitä mieltä, että valintaseulamme on liian tiukka, mutta emme halua määrän korvaavan laatua, opintoasiainpäällikkö Haapala sanoo.

– Suomessa poliisilla on lainsäätäjän antama poikkeuksellisen laaja valtuutus puuttua perustellusti ihmisten perusoikeuksiin. Poliisiin on voitava luottaa joka tilanteessa ja hänen on selviydyttävä monipuolisista työtehtävistä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä, hän perustelee.

Haapalan mukaan pääsykokeita pyritään kuitenkin jatkuvasti tarkastelemaan ja kehittämään, etteivät sopivat hakijat karsiudu perusteetta.

– Yhteiskunnan muutoksessa myös ikäluokat pienenevät ja niiden arvot/asenteet muuttuvat.

– Pääsykokeen sisältöjä kehitettäessä myös tämä on otettava huomioon eli nuoria hakijoita ei voi mitata samalla ”mittarilla” vuodesta toiseen.

Lue myös: ”Suomalaista poliisiosaamista kehtaa esitellä maailmalla” – Poliisiammattikorkeakoulu sai tunnustusta yhdysvaltalaismediassa

Tällaiset ovat poliisikoulun vaatimukset

Poliisiammattikorkeaan pyrkivillä on edessä kaksivaiheinen pääsykoe. Vaiheet pidetään kahtena eri päivänä, eivätkä kaikki ensimmäiseen hakupäivään osallistujat selviä jälkimmäiselle.

Ensimmäisen hakupäivän aikana hakijat osallistuvat fyysiseen testiin, jossa juostaan puolentoista kilometrin matka alle määrätyn ajan, tehdään koordinaatiokykyä koetteleva "temppurata" sekä vedetään leukoja tai ylätaljaa ja punnerretaan penkistä.

Naisilta vaaditaan näissä kokeissa hieman miehiä vähemmän, mutta yhdenkin fysiikkakokeen osa-alueen reputtaminen päättää hakuprosessin, oli hakija kuka hyvänsä.

Fysiikkatestin jälkeen hakijat kirjoittavat ennakkomateriaaliin perustuvan esseen sekä osallistuvat ensimmäisiin psykologisiin testeihin.

Toiselle hakukoepäivälle kutsutaan keskimäärin noin 140 hakijaa. Heille tehdään lisää psykologisia kokeita. Lisäksi he osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään.

Valintakoepäivien päätteeksi hakijat haastatellaan. Pöydän toisella puolella on kokeneita poliisimiehiä- tai naisia, jotka arvioivat hakijan vastauksia ja persoonaa. Henkistä soveltuvuutta pidetään Poliisiammattikorkeakoulussa tärkeimpänä osa-alueena.

Jos molemmat valintakoepäivät selvittää pisterajat ylittäen, hakija tulee ehdollisesti valituksi. Lopullisen opiskelijavalinnan ehtona on hyväksytysti läpäisty Supon turvallisuusselvitys sekä lääkärintarkastus.

Poliisikouluun etsitään opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapalan mukaan tasapainoisia ihmisiä, joilla on hyvät ongelmanratkaisukyvyt, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiudet sekä kyky ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta.

Poliisiopiskelijaksi pyrkivältä odotetaan paitsi motivaatiota, poliisialan tuntemusta sekä ymmärrystä alan haasteista ja poikkeuspiirteistä, myös itsetuntemusta ja hyvää asennetta työelämään sekä työkyvyn ylläpitoon.

Vaikka poliisin työ on usein yhteistyötä, hakijan on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Hakijalta odotetaan lisäksi kykyä analyyttiseen ajatteluun sekä esiintymisvalmiuksia.

Juttua korjattu 25.1.2023 kello 10.00: Korjattu kohtaa, jossa SPJL:n puheenjohtaja Rinne kommentoi laskevaa poliisiopiskelijoiden määrää ja siitä tulevaisuudessa aiheutuvia ongelmia. Rinne viittasi Huomenta Suomessa valtionhallinnon työntekijöiden eläköitymiseen ylipäätään tulevan vuosikymmenen aikana, ei ainoastaan poliisimiesten- ja naisten eläköitymiseen, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue myös: Ampuako vai ei? Vinkkimiehet poliisin vaikeiden päätösten äärellä