Pahenevaan hoitajapulaan pestataan vuosi vuodelta epäpätevämpiä – osa opiskelijoista on vaaraksi potilaille: Lähihoitaja pelkää leimaantuvansa huonoksi ainekseksi, kun hoitajakouluun pääsee lähes kuka tahansa

Video: Turvallinen ryhmä antaa motivaatiota lähihoitajaopiskeluun, kertoivat alan opiskelijat Huomenta Suomessa 2013.

Hoitoalan osaaminen joutuu lähivuosina ja vuosikymmeninä erityisen kovalle koetukselle, kun suurten ikäluokkien edustajat kuormittavat hoitolaitokset. Lisäpanostuksia tarvitaan myös kotihoitoon, jossa työvoimapula on valtava jo nyt. Mutta jos lähihoitajat eivät osaa laskea oikein lääkemääriä, kuinka heitä uskaltaa lähettää hoitokierrokselle vanhusten asuntoihin?

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ammattikoulujen opetuksen ja opiskelijoiden tasosta on uutisoitu tänä vuonna laajasti mm. Ylellä, Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Alaa opiskelee useita sille täysin sopimattomia henkilöitä, sillä osassa oppilaitoksista lähes kaikki hakijat otetaan sisään, kun hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja.

Lisäksi osa kokeista on lopettanut soveltuvuuskokeiden käytön. Tilannetta ei paranna ammattikoulujen resurssien kiristäminen niin, että opiskelijoilla on joillain viikoilla lähiopetusta vain muutama tunti viikossa.

Liian aggressiivisia hoitoalan työharjoitteluun

Kokeista on päästy läpi ja tutkintoja saatu luvattoman helposti jopa niin, että työelämään päässeet ovat aiheuttaneet vaaratilanteita potilaiden kanssa.

Lähihoitajaopiskelijoiden rehtori kertoi Iltalehdelle, ettei osaa opiskelijoista puolestaan uskalla päästää työharjoitteluun heidän aggressiivisuutensa vuoksi. Lisäksi osassa kouluista käytössä ei ole enää soveltuvuuskokeita ja pääsyrajat ovat niin alhaiset, että käytännössä kaikki hakijat pääsevät sisään.

MTV Uutiset haastatteli lähihoitajakoulutuksen laadusta alan töitä tehnyttä lähihoitajaa, sosiaali- ja terveysalan opettajia sekä eri oppilaitosten johtoa. Selvisi, että syitä huoleen riittää.

Alan opettaja muistuttaa, että opiskelijoiden joukosta työelämään lähtee timanttiainesta, mutta osaamisen erot ovat valtaisia.

– Opettajina emme pysty vaikuttamaan siihen, keitä meille tulee valituksi. Ja me joudumme kuitenkin työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa. Se johtaa näihin (viimeaikaisiin otsikoihin), opettaja kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

"Haastattelun perusteella ei voi jättää ketään valitsematta koulutukseen"

Ammattikoulujen uudistuksen taustalla on jalo aate – ehkäistävä nuorten syrjäytymistä ja taattava kaikille opiskelupaikka toiselle asteelle. Tämä tuo eri opiskelualoille ihmisiä, joilla ei ole alaan lainkaan motivaatiota.

Opettajan mukaan on helpottavaa, että esimerkiksi hoitoalalla onnistuneita valintoja on kuitenkin huomattavasti enemmän.

– Mutta tällä alalla pitäisi olla nollatoleranssi. Tilanteita, joissa on turvallisuusriski, on häviävän pieni määrä, mutta on olemassa kuitenkin.

Opettajat vaativatkin lähihoitajakoulutukseen takaisin perusteellista soveltuvuuskoetta. Nyt testataan kielitaidon taso, terveydentilasta ei voi kysyä.

– Opettajan haastattelun perusteella ei voi jättää ketään valitsematta. Ennen siihen pystyttiin vaikuttamaan enemmän psykologin tekemän haastattelun kanssa, opettaja jatkaa.

Soveltumattomuuteen puuttuminen on opettajan työtä

Alan toinen opettaja muistuttaa, että ammattiopinnoissa on kautta aikain opiskelijoilla huomattu puutteita motivaatiossa, soveltuvuudessa ja taidoissa.

Siksi häntä harmittaa, että aiemmissa jutuissa opettajat ovat todenneet, ettei joidenkin opiskelijoiden kohdalla voi kuin toivoa, etteivät he työllistyisi alalle ja olisi vaaraksi.

– On opettajan ammattitaitoa puuttua tilanteeseen, miettiä tarvittavia tukitoimia opiskelijalle tai ottaa soveltumattomuus opiskelijan kanssa puheeksi.

– On väärin opiskelijaa kohtaan, että tilanteiden annetaan jatkua ja opiskelijaa päästetään opinnoissaan aina vain eteenpäin, vaikka havaitaan ettei hänellä ole edellytyksiä työskennellä alalla.

– Opintojen keskeyttämiselle löytyy varmasti perusteet, jos soveltumattomuus alalle on selkeä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Haastattelemistamme opettajista ensimmäinen on nähnyt lähiopetustuntien vähenemisessä myös hyviä puolia, sillä opiskelijat ovat tunneilla aiempaa motivoituneempia.

Toisen opettajan mukaan osalle opiskelijoista itseohjautuva toimiminen ja vapaapäiväputket ovat liikaa, ja kynnys kasvaa edes niille vähille lähiopetustunneille palaamiseen.

– Aiemmin opiskelijat ovat saaneet opiskelijaryhmästään tukea ja motivaatiota opiskeluun tai edes löytäneet hyvästä ryhmähengestä syyn tulla kouluun vaikka muuta motivaatiota ei niin olisikaan. Nyt yhtenäisiä ryhmiä ei ole ja tämä ryhmän tuki ja yhteinen paine puuttuu.

Te-toimiston kouluun ohjaamat oikeassa paikassa?

Ammattikoulutukseen ohjaamalla pyritään ehkäisemään myös muiden kuin nuorten syrjäytymistä.

Te-viranomaisten kautta opiskelemaan ohjataan aiempaa enempää ihmisiä, jotka olisivat ennen jääneet esimerkiksi pitkäaikaistyöttöminä, sairauspäivillä tai eläkeriskillä kotiin.

– Se on sitten enemmänkin arvokeskustelun paikka, ovatko nämä ihmiset nyt oppilaitoksessa opiskellessaan väärässä vai oikeassa paikassa ja millaisilla resursseilla heidän opintojaan oppilaitoksessa ohjataan.

– Oppilaitosjohdolla ei ehkä ole aivan käsitystä siitä, että monipuolisempi opiskelijakunta tarvitsee opettajilta aiempaa enemmän osaamista ja resursseja, toinen haastattelemistamme opettajista sanoo.

Soveltumatonta opiskelupaikka voi syrjäyttää lisää

Onko hakijoiden osaaminen siis laskenut? Ja onko uhkaa, että opiskelija-aines on mitä sattuu, jos heitä valitaan vain listalta soveltuvuuskokeiden sijaan, aikuiskoulutuskeskus Amiedun palvelupäällikkö Riitta Kokki?

– Uhkakuva on hyvin todellinen, myös aikuispuolella, ei ehkä siinä mittakaavassa kuin nuorisopuolella. Olemme kokeneet psykologisten testien merkityksen tärkeäksi.

Kokin mielestä oppilaitoksiin ei tulisi valita henkilöitä, joilla ei ole lainkaan valmiuksia alalle.

– Silloin heillä ei välttämättä tule oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, vaan tulee pettymystä pettymyksen päälle. Loppujen lopuksi voi tulla myös hyvin syrjäyttävä kierre, kun ihminen kokee epäonnistuvansa.

"Kehtaako enää kertoa olevansa hoitoalalla?"

Uutisointi aiheesta on herättänyt keskustelua myös opiskelijoiden keskuudessa.

– Muutama opiskelija on kertonut miettivänsä, kehtaako kertoa enää opiskelevansa ammatillisessa oppilaitoksessa saati sosiaali- ja terveysalalla, koska pelkää leimaantuvansa ”huonoksi ainekseksi”.

Soveltuvuuskokeiden paluuta hoitoalalle pääsyyn toivookin myös haastattelemamme lähihoitaja.

– Kun se otettiin pois, varmasti alalle tuli sopimattomia. Myös työkaverieni mielestä olisi hyvä, että kokeet otettaisiin takaisin, sen verran vastuullista homma on kotihoidossa.

​​​​​​​Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hoitajan omana opiskeluaikana psykologinen soveltuvuustesti oli vielä käytössä, mutta myöhemmän vuosikurssin opiskelijoilta testi oli poistettu.

– Siellä oli kyllä joitain aika häiriintyneen oloisia tyyppejä, joista yksi tuli työpaikalleni kesätöihin. Hänestä tuli asiakkailta aika paljon palautetta epäasiallisista jutuista, hoitotyöt sinänsä taisivat kyllä sujua.

Hoidettava on osattava kohdata kunnioituksella

Hoitaja kertoo myös tietävänsä alan nuoria työntekijöitä, jotka eivät oikein osaa kohdata toista ihmistä, mikä on erityisen tärkeää vanhustyössä. Tätä olisi syytä opetella jo koulun penkillä.

– Kaikki eivät ymmärrä kunnioittaa toisen kotia. Joillekin asiakkaille on tosi tarkkaa, että käytetään kenkäsuojia eikä siirrellä tavaroita kysymättä. Eikä tässä ole pelkästään nuorista kysymys.

Hoitaja harmittelee, että jotkut kollegat juoruavat työntekijöiden asioita vanhuksille ja muille asiakkailla.

– Höpötetään omia draamoja. Ei hahmoteta rajaa yksityisyydessä asiakkaan ja hoitajan välillä.

Töihin revitään täysin epäpäteviä

Hoitoalan opettaja on huolissaan myös siitä, että keikkatöihin ja sijaisuuksiin palkataan jo nyt alan opiskelijoita, joiden opinnot ovat vielä pahasti kesken esimerkiksi kielitaidottomuuden takia.

– Jos oppilaitoksessa huomataan, että tällainen jo töissä käynyt tai jatkuvasti keikkaileva opiskelija ei sovellukaan alalle tai hänen kielitaitonsa ei riitä opiskeluun, on sitä todella vaikea perustella opiskelijalle, kun hän itse on sitä mieltä, että pystyy työskentelemään alalla, kun kerran on töitäkin saanut.

– Opiskelijan on vaikea ymmärtää, miksi opettaja ohjaa hakeutumaan muulle alalle, kun esimies töissä tarjoaa hänelle aina uutta työsopimusta.

Opettaja kuitenkin korostaa olevansa opetuksen uudistamisen kannalla. Mutta nyt muutokset tuntuvat isoilta ja hallitsemattomilta.