Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä useammin väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikoksiin, kun rikosten määrän suhteuttaa väestön kokoon.
Näiltä alueilta tulleilla maahanmuuttajilla on jopa seitsenkertaiset suhteellisen rikollisuuden tasot edellämainituissa rikostyypeissä kantaväestöön verrattuna, sanoo tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Lehden mukaan maahanmuuttajuus sinänsä on rikollisuuden kannalta epäolennainen asia. Merkittävää on tutkimusten valossa se, mistä päin maailmaa ihminen on kotoisin ja mistä syystä hän on Suomeen muuttanut, Lehti sanoo.
– Korkean rikollisuuden lähtömaita yhdistää se, että suuri osa sieltä suuntautuvasta maahanmuutosta on humanitaarista maahanmuuttoa, Lehti sanoo.
Lehden mukaan rikollisuutta ei voi selittää alueiden erilaisella kulttuurilla.
– Mitkään kulttuuriset tekijät tuskin selittävät esimerkiksi eroja väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Korkeaan rikollisuuden tasoon pääsyynä ovat yleisemmät ongelmat.
Lehti toteaa, että humanitaarisista syistä maahan tulevilla ihmisillä on traumoja ja heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on vaikeaa ja edellytykset osallistua työmarkkinoille ovat erittäin huonot.
– Rikollisuus ei ole erillinen ilmiö muista ongelmista.
Muualla Pohjoismaissa samanlaisia havaintoja
Lehti sanoo, että tiettyjen ryhmien suhteellinen korostuminen rikostilastoissa on samansuuntaista muissakin Pohjoismaissa, joissa asiaa on tutkittu.
– Vaikka Pohjoismaissa on eri ratkaisuja kotouttamisessa, tulos on sama. Keinoilla, joilla on pyritty vaikuttamaan, ei ole onnistuttu.
Lehden mukaan kotoutumistoimia pitäisi kohdistaa nykyistä tarkemmin.
– Maahanmuuttajia ei pitäisi tarkastella massana, johon suunnataan samoja toimia samalla intensiteetillä.