Rikosoikeuden professorin mukaan uudistuksessa ei ole kyse siitä, mitä poliisi haluaa.
Keskustelu rikollisten nuorten sulkemisesta suljettuihin laitoksiin nousi esille keskiviikkona, kun rikosylitarkastaja Markku Heinikari kertoi haluavansa tiukempia otteita katkaisemaan rikoskierteet.
Keskiviikkona Helsingin poliisi kertoi epäilevänsä noin 40 nuorta porukoissa tehdyistä, sattumanvaraisesti valikoitujen uhrien ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla Helsinkiä.
Epäillyt ovat olleet tekohetkellä 14–18-vuotiaita ja pääosin maahanmuuttajataustaisia.
– Aikuisten osalta vangitseminen, ja kovimpien nuorten osalta suljettu laitos. Puhun marginaalisesta porukasta, eli hankalimmista nuorista. Heille suljettu laitos, missä pääsee tarvittavien päihde- ja mielenterveyspalvelujen piiriin, Heinikari kommentoi MTV3:n Seitsemän uutisissa keskiviikkona.
Lue myös: Rikosylitarkastaja haluaa hankalimmat rikollisnuoret suljettuun laitokseen
Suomessa korkea kynnys tuomita alaikäisiä
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan Suomessa on aika korkea kynnys tuomita alle 18-vuotiaita ehdottomaan vankeuteen.
– Meillä ei itse asiassa ole vankeusrangaistusta suorittamassa kuin aivan muutama alle 18-vuotias. Linja on ollut aika pitkään se, että vältetään viimeiseen asti ehdotonta vankeutta alle 18-vuotiaille.
Tällä hetkellä eduskunnassa on vireillä lastensuojelulain uudistus, jossa ehdotetaan erityisen suljetun laitospalvelun käyttöönottoa. Tarkoituksena siinä on, että nuori voitaisiin vakavan rikollisuuden perusteella, lastensuojelutarpeen pohjalta määrätä tällaiseen suljettuun laitospalveluun.
– Niissä on selvästi tiukempi vapaudenmenetys kuin mitä näissä normaaleissa lastensuojelulaitoksissa on. Eli niissä on ikään kuin vankeudenomaisia piirteitä.
Tarkoituksena olisi Nuotion mukaan noudattaa 12 vuoden ikärajaa, mutta poikkeustapauksissa se voisi olla jopa tämän alle.
– Laitos olisi kuitenkin enemmän kuntouttava kuin rangaistusluonteinen.
3:55
Nykylaitokset kärsivät hatkaongelmasta
Nuotio nostaa esiin nykyiset lastensuojelulaitokset, jotka kärsivät niin sanotusta hatkaongelmista eli siitä, kun nuoret karkaavat laitoksesta.
Sieltä karkaavat alaikäiset joutuvat usein hyväksikäytetyiksi ja hankaliin tilanteisiin, mutta myös tukevasti rikollisiin piireihin.
Kokonaisuudessa Nuotio pitää kysymystä suljetuista lastensuojelulaitoksista hankalana.
– Miten tässä pitäisi toimia ja tavallaan myös se, että kenelle ne on sitten lopulta tarkoitettu.
Nuotio näkee, että nyt kaavaillussa järjestelmässä on perusongelmana "lapsivankilan" syntyminen lastensuojelun puolelle.
– Siinä täytyisi olla selvästi todella ne lastensuojelun tavoitteet ja tarkoitukset päällimmäisenä.
Nuotio mainitsee, että useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa on nuorisotuomioistuimia, joissa lastensuojeluseuraamukset ja rikosoikeudellinen puoli arvioidaan yhdessä.
– Pohjoismaat ja Suomi on ollut tässä perinteessä, että meillä on hyvin irrallaan lastensuojelutoiminto ja rikosvastuun toteuttaminen. Meillä menevät yleisiin tuomistumiin ihan normaalisti nämä nuortenkin asiat.
Lastensuojelu päällimmäisenä
Nuotion mukaan kaavaillussa uudistuksessa ei ole kyse siitä, mitä poliisi haluaa, että päästäisiin puuttumaan rikollisuuteen.
– Siinä pitäisi olla lastensuojelullinen intressi päällimmäisenä ja se, että siellä on resurssit toimia ammattimaisesti niin, että siinä ei ole kysymys ensisijaisesti rikollisuuden kontrollista, vaan siitä, että nähdään meillä olevan lapsia, jotka ovat erityisen huolenpidon ja suojelun tarpeessa.
Tässä vaiheessa Nuotio pitää parempana, että toteutetaan tehostetumpi lastensuojelun toimenpide kuin että rangaistusjärjestelmää muutettaisiin.