Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kaikissa poliisille ilmoitetuissa rikoksissa vähentyi viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna. Sen sijaan poliisille ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus kasvoi.
Seksuaalisessa ahdistelussa kasvua ilmoitettujen rikosten määrässä oli 202 prosenttia ja raiskausrikoksissa noin 64 prosenttia.
Poliisin kokoamissa tiedoissa on verrattu tammi-marraskuun tietoja, sillä vuoden 2016 joulukuun tietoja ei ole vielä saatavilla.
Poliisitarkastaja Måns Enqvist sanoo, että vielä ei voida arvioida, liittyykö ulkomaalaisten epäiltyjen osuuden kasvu seksuaalirikoksissa siihen, että vuonna 2015 Suomeen tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita.
Turvapaikkaa haki Suomesta yli 32 000 ihmistä.
–Jos meille tulee paljon ihmisiä, jotka eivät ole integroituneet Suomeen ja jotka joutuvat asumaan ahtaasti vastaanottokeskuksissa, on selvää, että epäjärjestystä esiintyy ja tapahtuu rikoksia.
– Turvapaikanhakijatilanne näkyy tilastoissa tavalla tai toisella, mutta on väärin lähteä tekemään liian jyrkkiä johtopäätöksiä.
Viime vuonna rikoksesta epäiltynä oli reilut 1 100 turvapaikanhakijaa, käy ilmi poliisin tilastoista.
Vieraasta helpompi ilmoittaa
Enqvist huomauttaa, että tilastoissa näkee vain ilmoitetut rikokset. Valtaosassa seksuaalirikoksista tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja, jolloin ilmoituskynnys on myös korkeampi.
Enqvistin mukaan on tahoja, jotka haluavat luoda mielikuvan "ulkomaalaisista jotka raiskaavat suomalaisia naisia".
– Tilastot eivät kerro tekijän ja uhrin välisestä suhteesta eikä heidän alkuperästään.
Selvästi suurimmassa osassa ilmoitetuista seksuaalirikoksista epäilty oli suomalainen.
Vuonna 2015 ilmoitetuissa seksuaalirikoksissa, joissa epäilty oli tiedossa, 1 843 rikoksessa epäilty oli suomalainen ja 419:ssä ulkomaalainen. Väestöjen kokoon suhteutettuna seksuaalirikoksista epäiltyinä oli noin 0,03 prosenttia suomalaisista ja lähes 0,2 prosenttia ulkomaalaisista.
Viime vuonna marraskuuhun mennessä seksuaalirikoksesta epäiltyjen ulkomaalaisten määrä kasvoi. Suhteellisia määriä ei voi viime vuodesta vielä laskea, koska vastaava väestötilasto julkaistaan maaliskuussa.
Kasvun syytä ei vielä voi selittää
Enqvistin mukaan parin vuoden perusteella on vaikea päätellä, mistä kasvu jossain tietyssä ryhmässä tai rikostyypissä johtuu.
– Yleisesti asiaa pitäisi seurata monen vuoden ajan ja sen perusteella katsoa, onko vielä poikkeamia.
Enqvist sanoo, että ei-suomalaisten epäiltyjen joukkoon mahtuu erilaisia ryhmiä.
– On monta vuotta Suomessa olleita, viime vuonna turvapaikanhakijana tulleita, sellaisia, jotka käyvät Suomessa tekemässä rikoksia ja poistuvat. Lisäksi voi olla toisen polven maahanmuuttajia, jotka eivät ole hakeneet kansalaisuutta.
Tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, ettei ole perusteltua vertailla maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten rikoksia keskenään, sillä maahanmuuttajat ovat niin epäyhtenäinen ryhmä.
– Jos puhutaan maahanmuuttajien rikollisuudesta yleensä, silloin tarkastellaan lähinnä ruotsalaisten, venäläisten ja virolaisten rikollisuutta, sillä ne muodostavat niin suuren ryhmän maahanmuuttajista.
Näiden ryhmien rikollisuuden tasossa ei Lehden mukaan ole kovin suurta eroa kantaväestöön.