Lähes puolet eli 47 prosenttia vanhuspalveluiden toimintayksiköistä on havainnut asiakkaidensa kaltoinkohtelua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä.
Kotihoidon yksiköiden raportoima kaltoinkohtelija on yleisimmin omainen tai läheinen ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä toinen asiakas.
Kyselyyn vastasivat toukokuussa noin 2 750 toimintayksikön esi- tai vastuuhenkilöt. Vastaukset kuvaavat ilmiön yleisyyttä yleisellä tasolla, eivät kaltoinkohtelutilanteiden määrää.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosentissa raportoitiin läheisen tekemää kaltoinkohtelua. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 44 prosentissa raportoitiin asiakkaan tekemästä kaltoinkohtelusta.
Asiakkaita kaltoinkohtelevasta henkilöstöstä oli vähemmän havaintoja. Henkilöstön tekemää kaltoinkohtelua raportoitiin kotihoidossa kolmessa prosentissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa seitsemässä prosentissa yksiköistä.
Lue myös: Professori vaatii vanhuksille lakisääteistä oikeutta palveluihin – nämä ovat kolme suurinta ongelmaa
Läheiset voivat kuormittua kotihoidossa
Kotihoidossa tapahtuvan kaltoinkohtelun taustalla voi olla läheisen kuormittuminen. Läheinen voi rasittua esimerkiksi muistisairaan jatkuvasta ohjauksen tarpeesta ja käyttäytymisen muutoksista.
Kotihoitoa on lisätty ja entistä pidemmälle edenneitä muistisairauksia hoidetaan kotona.
– Yhteiskunnassa ei ole ehkä riittävästi huomioitu tästä omaisille aiheutuvaa kuormitusta. Tulosten perusteella läheisille annettavaa tukea tulisi lisätä, kertoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto THL:n tiedotteessa.
Läheisten olisi Aallon mukaan tärkeää saada muun muassa lepohetkiä ja vertaistukea.
Aallon mukaan kaltoinkohtelua tulisi selvittää tarkemmin ja keinoja sen ehkäisyyn ja tunnistamiseen olisi keskeistä löytää.
– Jokaisella iäkkäällä on oltava oikeus turvalliseen elämään, Aalto toteaa.
Lue myös juttu huhtikuun alusta: Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus tiukentuu tänään
Ohjeistus usein puutteellista
THL:n horisontaalitoiminnan johtavan asiantuntijan Minna-Liisa Luoman mukaan aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäisen henkilöstömäärän luoma kiire ja vakituisen henkilöstön riittämättömyys lisäävät kaltoinkohtelun riskiä hoivayksiköissä.
– Myös puutteet ohjeistuksessa ja osaamisessa ovat riskitekijä, Luoma toteaa THL:n tiedotteessa.
Kyselyn perusteella kolmannes yksiköistä ei ollut ohjeistanut henkilöstöään riittävästi kaltoinkohtelun kohtaamisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä viranomaisten kanssa.
Luoman mukaan suuri osa kaltoinkohtelusta jää edelleen tunnistamatta. Kaltoinkohdeltu ei usein halua tai uskalla tuoda asiaa esiin, ja lähisuhdeväkivalta on voinut alkaa jo ennen vanhuspalveluiden asiakkuutta.
– On keskeistä, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ennakoida riskitilanteita ja havaita kaltoinkohtelu. Lisäksi tarvitaan ohjeistusta, miten tilanteessa toimitaan, Luoma sanoo.