Liki kaikki ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevät työntekijät ovat havainneet vanhusten tahatonta tai tahallista kaltoinkohtelua. 93 prosenttia Valviran kyselyyn vastanneista on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua.
Kaltoinkohtelu voi olla tahatonta tai tahallista, mutta kiireen rooli korostuu. Tuloksista löytyy monia Valviran mukaan huolestuttavia piirteitä.
– Kaltoinkohtelua ei välttämättä tunnisteta yksikön sisällä. Muutamat työntekijät ovat havainneet kaltoinkohtelua päivittäin tai viikottain ja osa taas ei ole havainnut sitä koskaan. Vai onko kiinni asenteesta? pohtii Valviran ylitarkastaja Marja-Sisko Tallavaara.
Yleisimpiä päivittäisiä tai viikottaisia kaltoinkohtelun muotoja ovat ulkoilun laiminlyönti, vanhuksen jättäminen yksin ja karkea kielenkäyttö. Vastaajista liki viidennes havainnoi, että ulkoilu laiminlyödään usein. 15 prosenttia työntekijöistä koki samaa, kun käsittelyssä oli vanhuksen jättäminen yksin. Noin 13 prosenttia koki, että karkea kielenkäyttö on päivittäistä tai viikottaista.
"Monella huono omatunto"
Onko kiire ongelma hoitotyössä?
– On toki. Se kiire luo stressiä. Silloin huomaamattakin saattaa käyttää karkeaa kieltä ja määräillä. Monet kokevat huonoa omatuntoa, kun eivät pysty antamaan sitä perushoivaa niin hyvänä kuin toivoisivat ja haluaisivat. Eli ei voi keskustella vanhuksen kanssa ja ei voi ottaa vanhuksen toiveita ja tahtoa huomioon, kun on niin kiire, jatkaa ylitarkastaja.
Onko yleistä, että kiireen takia tapahtuu kaltoinkohtelua?
– Ainakin sellaista tietoa työntekijät tuottivat vastauksissa. Kiire aiheuttaa ihan tahatonta kaltoinkohtelua. Esimerkiksi kovakouraisuutta saattaa olla, koska pitää saada hoitotoimenpiteet suoritettua nopeasti.