Lihan kulutus on pysynyt Suomessa suhteellisen vakaana, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik.
Lihan kokonaiskulutus on pysynyt muutaman vuoden ajan noin 80 kilogrammassa henkilöä kohti. Aiemmin lihan kulutuksen kasvu oli ripeätä, sillä vuonna 2000 Suomessa kulutettiin lihaa noin 70 kiloa henkeä kohti.
Viime ja toissa vuonna kulutus väheni marginaalisesti, mutta siinä ei ole Jansikin mukaan mitään dramaattista. Kulutus on aiempina vuosinakin hetkellisesti vähentynyt ennen palaamista nousevalle trendille.
Lihalajien välillä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos.Siipikarjanlihan kulutus on noussut Jansikin mukaan voimakkaasti. Sen sijaan sianlihan kulutus on vähentynyt jyrkästi 2010-luvulla.
Siipikarjanlihan ja sianlihan kulutus on nyt likimain yhtä suurta, noin 28–29 kiloa henkilöä kohti.
Naudanlihassa kulutustottumukset eivät ole muuttuneet samalla tavalla. Se on pysynyt tasolla 18–19 kiloa henkilöä kohti.
– Naudanlihan kulutus on suhteellisen tasaista. Kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta, Jansik kertoo.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi huomauttaa, että kulutuksessa on kausivaihtelua. Kulutus on alimmillaan vuoden alkukuukausina.
Säiden parantuessa ihmiset lähtevät grillaamaan, jolloin lihan kulutus nousee. Syksymmällä kulutus jälleen laskee.
Siirtyminen pois lihan syömisestä äärimmäisen hidasta
Euroopassa muun muassa EU-komissio tekee kymmenen vuoden ennusteita lihan kulutuksesta. Luken oma ennuste ulottuu vuoden päähän.
Seuraava ennuste julkaistaan toukokuun lopulla. Pitkän ajan ennusteiden mukaan lihan kulutus putoaa jonkin verran mutta pysyy kuitenkin suhteellisen tasaisena.
– Lasku on paljon pienempi kuin minkä käsityksen saa yleisesti mediasta, Jansik painottaa.