Mainos

Lääkesaatavuudessa jo yli 1 300 häiriötä tänä vuonna – huoli tuhansien käyttämästä rintasyöpälääkkeestä sen sijaan ohi

11:02
Huomenta Suomi: Rintasyöpälääkkeiden saatavuuspulasta uutisoitiin elokuussa.

Tuhansien suomalaisnaisten käyttämän rintasyöpälääkkeen saatavuus on jälleen normalisoitunut, ilmoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tiedotteessaan.

Rintasyöpälääke letrotsolia sisältävissä valmisteissa ollut laaja saatavuushäiriö herätti huolta alkusyksyn aikana. Tilannetta saatiin helpotettua jo viime kuun lopulla, kun apteekeille saatiin jakeluun suurempi määrä lääkkeitä.

Nyt valmisteita on Fimean mukaan saatu Suomeen jälleen tarvetta vastaavia määriä.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Vielä vuonna 2011 ilmoituksia saatavuushäiriöistä tuli alle sata. Viime vuonna ilmoituksia sen sijaan tuli yhteensä 1  213.

Tällä hetkellä avoimia saatavuushäiriöasioita on 867, kertoo Fimean jaostopäällikkö Johanna Linnolahti. Tämän vuoden alusta tähän päivään mennessä on myyntiluvan haltijoilta tullut yhteensä 1  366 saatavuushäiriöilmoitusta.

Ilmoitusten määrä on mennyt siis jo tähän mennessä viimevuotisten ilmoitusmäärien ohitse. Linnolahden mukaan määrät eivät ole kuitenkaan aivan yksi yhteen verrannollisia, koska lokakuun alusta alkaen ilmoituksia on alettu kerätä pakkauskokokohtaisesti.

Suomessa tilanne ei eskaloidu niin nopeasti

Saatavuushäiriöongelma on maailmanlaajuinen. Suomi kuitenkin hyötyy Apteekkariliiton viestintäproviisorin Elina Aaltosen mukaan siitä, että täällä on lääketeollisuudesta riippumaton apteekkijärjestelmä. Ongelmat eivät eskaloidu saatavuushäiriötilanteessa ihan niin nopeasti, kun tarjolla on useamman tehtaan valmisteita.

–  Eli on niitä vaihtokelpoisia useampia, mihin voi vaihtaa, jos yksi loppuu, Aaltonen sanoo.

Esimerkiksi Norjassa valtaosa apteekeista on lääketukkujen omistuksessa ja ne ovat silloin myös määrittäneet apteekkien rinnakkaislääkevalikoiman, jolloin tuotemerkkejä on tarjolla vähemmän kuin Suomessa.

Aaltosen mukaan lääkkeiden saatavuuden osalta tilanne on Suomessa yleisellä tasolla hyvä. Liiton maaliskuisen toimitusvarmuustutkimuksen mukaan 98 prosenttia kaikista resepteistä toimitetaan heti. Jäljelle jäävästä kahdesta prosentistakin useimmat puutteet pystytään toimittamaan nopeasti, yleensä 1–2 arkipäivän sisällä.

Myös useimmat saatavuushäiriöistä johtuvista puutteista saadaan ratkaistua rinnakkaisvalmisteella. Toimitusvarmuustutkimuksen mukaan kaikista lääketoimituksista alle promille on sellaisia, joissa hoito oli joko keskeytynyt tai sen aloitus oli pitkittynyt.

–  Toistaiseksi pystytään todella kattavasti keksimään joku korvaava ratkaisu lääkkeen käyttäjälle.

Kysyntäpiikit sekoittavat pakan

Yksi syy saatavuushäiriöihin ovat kysyntäpiikit. Näitä muodostuu Aaltosen mukaan esimerkiksi silloin, jos ison markkinaosuuden kattava suosittu tuotemerkki loppuu.

–  Kun korvaavia valmisteita aletaan toimittaa, nihin tulee kysyntäpiikki ja tehtaat eivät ole osanneet varautua tällaiseen. Se aiheuttaa tietynlaisen dominoilmiön, kun eri valmistajilta loppuvat sitten jossain vaiheessa samaa vaikuttavaa ainetta sisältävät valmisteet.

Linnolahti muistuttaa, että käytäntöjen yhteneväisyys EU-tasolla on tärkeää. Esimerkiksi Suomessa varastoidaan joitain elintärkeimpiä lääkkeitä velvoitevarastoihin häiriötilanteiden varalle. Kansallisissa varautumismekanismeissa piilee kuitenkin riski. Linnolahden mukaan pienemmille markkinoille voi aiheutua haasteita, jos jotain tuotetta hamstrataan yhtäkkiä varastoon, eikä valmistetta ole enää jaossa muille tarvetta vastaavia määriä.

Se miksi saatavuushäiriöitä on juuri nyt tullut lisää, johtuu Aaltosen mukaan myös siitä, että lääkkeiden tuotantoketjuja on maailmalla keskitetty ja virtaviivaistettu. Tehtaiden mahdolliset sulkemiset tai vaikkapa laatuongelmat vaikuttavat nopeasti globaalilla tasolla.

Globaali ongelma vaatii globaalit ratkaisut

Linnolahden mukaan mitään yksinkertaista, helppoa ratkaisua ei ongelmaan ole. Hallitusohjelmassa on kuitenkin näkyvillä, että asiaa on tarkoitus käsitellä yleisellä tasolla.

–  Olemme varsin riippuvaisia globaalista tuotantoketjusta. Suomessa ei voi tehdä varsinkaan tällaisena pienenä markkinana kovinkaan kovia ratkaisuja kovin nopealla aikajänteellä tai sillä voi olla todella pitkäkestoiset vaikutukset.

Aaltonen on samoilla linjoilla. Globaali ongelma vaatii globaalit ratkaisut. Isommassa mittakaavassa asioiden ratkominen vaatii esimerkiksi EU-tasolla yhteistyötä lääkkeenalan toimijoiden ja viranomaisten kesken.

Ainakin osa saatavuushäiriöistä tai niiden aiheuttamista ongelmista voitaisiin Aaltosen mukaan kuitenkin ratkaista Suomessa viestintää parantamalla.

–  Lääkärillä voisi olla jo reseptiä kirjoittaessa tieto mahdollisista saatavuushäiriöistä. Tällöin ei käy niin, että lääkäri määrää jonkun tuotteen, jota ei ole apteekista saatavilla ja sitten taas apteekista joudutaan heti soittamaan. Tällaista viestintää tehostamalla ja siihen keinoja keksimällä, voitaisiin ainakin osa ongelmista ehkäistä, Aaltonen kertoo.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja