Lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä 25-kertaistunut vuosikymmenen aikana – Lääkäriliitto huolissaan: Mukana myös syöpälääkkeitä

– Terveydenhuollon puolella häiriöihin on helpompi varautua. Apteekeilla ei sinänsä ole velvoitevarastoja, vaan he tukeutuvat maahantuojien velvoitevarastoihin, Linnolahti kertoo. 

Velvoitevarasto on ylimääräinen lakisääteinen varasto, jota Suomessa pidetään tietyille elintärkeille lääkevalmisteille. 

Osittain ilmoitusmäärää saattaa selittää muuttunut ilmoituskäytäntö. Viime vuoden lokakuun alusta alkaen lääkeyritykset ovat ilmoittaneet saatavuushäiriöistä pakkauskokokohtaisesti.

Aiemmin samassa ilmoituksessa on voinut ilmoittaa useamman pakkauskoon kerralla. Ilmoitusten lukumäärä on kuitenkin lisääntynyt jo useamman vuoden ajan kaikissa EU-maissa, myös Suomessa.

Laskeeko hintakilpailu lääkkeiden hintaa liikaa?

Keskimäärin saatavuushäiriö kestää kolmesta neljään kuukautta. Ongelmat herättävät huolta niin potilaissa kuin ammattilaisissakin.

– Miten meidän suomalaisten jatkossakin tulee käymään, että jos hintakilpailulla vedetään lääkkeiden hinnat liian alas, niin saatavuushäiriöt varmasti tulevat jatkumaan. Jos yrityksiä ei kiinnosta näin pienelle markkinalle tuotteitaan tuoda, toteaa Apteekki 51:n proviisori Hanna Heikkilä.

Ovatko hinnat jo liian pienet?

– Osassa tuotteissa kyllä, kertoo Heikkilä.

Apteekki 51:n proviisori Hanna Heikkilä.

Yhdellä lääkeaineella saattaa olla vain yksi maailmanlaajuinen valmistaja

Itse ilmiö johtuu muun muassa raaka-aineiden tuotannon keskittymisestä ja kasvaneesta siirtymisestä Euroopan ulkopuolisiin maihin.

– Raaka-ainetuottajana tai lääkkeen tuottajana saattaa olla koko maailmanlaajuisella alueella yksi ainut toimija. Ennen on ollut varmasti enemmän, kun markkina on ollut useamman toimijan hallussa. Tämä on päättyneen vuosikymmenen ilmiö, kertoo Fimean Linnolahti. 

–Monet lääkkeiden perusraaka-aineet tuotetaan jopa vain yksittäisissä tai harvoissa isoissa tehtaissa ympäri maailmaa ja aika paljon tuolla halvemman tuotannon maissa, joissa esimerkiksi erilaiset laatuongelmat saattavat joskus tarkoittaa sitä, että raaka-ainetta ei löydy koko maailmasta jollain aikaviiveellä, Pärnänen arvioi.

– Kriittisimmissä tapauksissa yleisin syy on raaka-ainepula. Ja se raaka-ainepula johtuu siitä keskittyneestä tuotannosta, Fimeasta kerrotaan.

Pitäisikö EU-alueelle saada lisää lääkevalmistajia?

– Lääkeyritysten pitäisi mennä hyvin tarkasti tuotannon riskien valvontaan ja laadun valvontaan.  Kun on tietyt laatuvaatimukset, niin eroa ei ole siinä, missä päin maailmaa se tehdas on. Mutta tokihan se riskiä vähentää sen suhteen, että näkyvyys EU-alueella on parempi, jos tuotanto on EU-alueen sisäpuolella. 

"Ei merkittävä potilasturvallisuusongelma"

Usein ongelmat saadaan selvitettyä ja potilashoidot pystytään hoitamaan. 

– Onneksi aika usein vaihtokelpoinen valmiste löytyy. Mutta apteekki ei saa vaihtaa vahvuutta eikä vaikuttavaa ainetta, joten se on sitten yhteys lääkäriin, kertoo proviisori Hanna Heikkilä.  

Saatavuushäiriöissä on mukana siis myös joitakin syöpälääkkeitä. Ongelmat eivät ole Pärnäsen mukaan ainakaan toistaiseksi vaarantanut potilasturvallisuutta. 

– Meillä on ollut viimeisen vuoden parin aikana tilanteita, että ollaan oltu aika nopeiden ratkaisujen tarpeessa, että hoitoa saava potilas on saanut korvaavaa lääkettä, mutta ei se tällä hetkellä ole mikään merkittävä potilasturvallisuusongelma ole, mutta lisäkiusa joka tapauksessa, kertoo Pärnänen.

Syytä varautua

Asiantuntija kehottaa potilaita varautumaan ajoissa. 

– Uuden lääke-erän hakemista ei kannata jättää viimeiseen tablettiin, tiivistää Fimean Linnolahti. 

Apteekkariliitto kehittää parhaillaan Apteekki.fi-verkkosivuilleen toimintoa, jonka avulla asiakas tai lääkäri voi tarkistaa, mistä apteekeissa saatavuushäiriön piirissä olevaa lääkettä on vielä saatavana. Tavoitteena on avata palvelu kesään mennessä.