Koronapandemia on aiheuttanut lääkkeiden saatavuuteen globaaleja pulmia – Suomen lääkehuollon tilanne melko hyvä | MTV Uutiset
Koronapandemia on aiheuttanut lääkkeiden saatavuuteen globaaleja ongelmia – Suomen lääkehuollon tilanne melko hyvä
AOPullstein bild - imageBROKER/Ulrich Niehoff/ All Over Press
Julkaistu 25.07.2022 05:57
MTV UUTISET – STT
Koronapandemia on tuonut globaalisti pulmia myös lääkkeiden saatavuuteen, kertoo Timo Mauriala Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Hänen mukaansa Suomen lääkehuollon tilanne on nyt kuitenkin melko hyvä.
– Lääkkeiden saatavuuden ongelmat koskevat tällä hetkellä kaikkia maailman valtioita jossain määrin, Fimean saatavuus ja laboratorio -yksikön päällikkö Mauriala linjaa.
Hänen mukaansa heti pandemian alussa nähtiin lääkkeiden kysyntäpiikkejä, joista seurasi lyhytaikaisia saatavuusongelmia.
– Nyt myöhemmässä vaiheessa pandemia on edelleen aiheuttanut epävakautta lääkealalle. Kiinassa on jouduttu koronasulkujen takia pistämän kiinni myös lääkkeiden tuotantolaitoksia.
Mauriala muistuttaa, että Kiina ja Intia ovat maailman keskeiset lääkkeiden tuottajamaat.
Varsinaisista koronalääkkeistä ei hänen mukaansa ole tullut Suomen apteekeissa pulaa – yksinkertaisesta syystä.
– Apteekkipuolella ei ole edes vielä olemassa varsinaisia koronalääkkeitä. Ne koronalääkkeet joita jo on, ovat pääasiassa sairaaloissa käytettäviä. Apteekeista koronaan voi saada oireenmukaisen hoidon lääkkeitä, kuten tulehduskipulääkkeitä.
Ukrainan sota ei sen sijaan ole Maurialan mukaan vaikuttanut lääkkeiden saatavuuteen Suomessa "oikeastaan millään tavalla".
– Sekä Venäjän että Ukrainan merkitys lääkkeiden tuottajamaina on hyvin pieni varsinkin tänne Euroopan suuntaan.
Ukrainan konfliktista on seurannut myös lentorahdin häiriintymistä. Lentorahdin rooli on Maurialan mukaan kuitenkin hyvin pieni kaikessa lääkkeisiin liittyvässä logistiikassa.
Verenluovuttajat varovaisina?
Maurialan mukaan voi sanoa, että pandemia on tuonut maailman lääkehuoltoon lisäpulmia niihin kohtiin, joissa tuotannossa tai jakelussa on ollut jo ennestään ongelmia. Tällä hetkellä esimerkiksi (elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavien) immunoglobuliinivalmisteiden saatavuus on hänen mukaansa heikko.
– Veriplasman luovuttajien määrä on aika paljon vähentynyt, mikä on entisestään heikentänyt näiden lääkkeiden saatavuutta. Ymmärtääkseni verenluovutuksen toimipisteitä on suljettu, mutta ilmeisesti ihmiset ovat myös olleet varovaisempia lähtemään verenluovutukseen korona-aikana.
Suomenkin lääkehuolto on ottanut koronan heijastusvaikutuksista jonkin verran osumaa. Ovatko saatavuuden pullonkaulojen syynä meillä enemmän tuotannolliset vai jakelun ongelmat?
– Taustalla on näitä molempia syitä. Suomessa saatavuushäiriöiden ilmoitetut syyt ovat useimmin tuotantoon liittyviä. Pulmia ei ehkä ole ollut niinkään valmiiden lääkkeiden kuljetuksessa Suomeen vaan enemmänkin raaka-aineiden saamisessa tuotantolaitoksille.
Korona-aikana on ollut Maurialan mukaan häiriöitä myös logistiikka- eli kuljetusketjuissa.
– Tätä kautta syntyy lyhytaikaisia viiveitä.
Maiden välillä on eroa lääkkeiden saatavuudessa Euroopan talousalueen (Eta) sisälläkin.
– Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat niin isot markkinat, että lääkeyritykset pyrkivät turvaamaan lääkkeiden saatavuutta siellä ehkä vähän tehokkaammin kuin täällä muualla Eta-alueella, Fimean edustaja vertaa.
Korvaava lääke löytyy useimmiten
Vaikka Suomen lääkkeiden saatavuus on verrattain hyvä, meilläkin on ollut tilanteita, joissa lääkärin määräämä reseptilääke on ollut yli vuodenkin pois saatavilta koko Suomessa, eikä ostettavissa ole ollut myöskään korvaavaa rinnakkaislääkettä.
Maurialan mukaan Fimea teki selvityksen alan saatavuuspulmista Suomessa vuoden 2021 ajalta.
– Tulosten mukaan niistä lääkkeistä, joilla oli silloin ongelmia saatavuudessa, runsaat kaksi kolmasosaa oli korvattavissa rinnakkaislääkkeillä, siis rinnakkaisvalmiste oli saatavilla apteekeista. Saatavuushäiriöistä vajaa kymmenes koski lääkkeitä, joille ei ollut saatavilla mitään vaihtoehtoa. Loput runsas viidennes oli tapauksia, joissa lääkkeelle oli saatavilla vaihtoehto, mutta sitä varten asiakas tarvitsi uuden reseptin lääkäriltä, eli apteekilla ei ollut oikeutta tehdä itse vaihtoa.
Suomen sisällä ei ole Maurialan mukaan merkittäviä eroja lääkkeiden saatavuudessa.
– Yleensä apteekin koko vaikuttaa siihen, millaiset varastot siellä on ja miten laaja valmisteiden valikoima siellä on. Mutta jos tukkuliikkeessä valmistetta on, se kyllä sitten toimitetaan joka puolelle Suomeen apteekkeihin.
Mikäli Suomessa lääke joudutaan tilaamaan asiakkaalle apteekkiin, odotusaika on Maurialan mukaan varsin lyhyt.
– Oletan, että useimmiten kuluttaja saa lääkkeen tilaaja-apteekista jo seuraavana päivänä.
Joditabletit ovat erittäin hankala valmiste apteekeille ja lääkeyrityksille saatavuuden kannalta, Mauriala kertoo.
Joditabletin sisältämä ei-radioaktiivinen kaliumjodidi täyttää ihmisen kilpirauhasen niin, että säteilevän radioaktiivisen jodin imeytyminen kilpirauhaseen estyy.
– Joditableteille ei ole oikeastaan minkäänlaista kysyntää normaalisti. Kun uutisiin sen sijaan ilmestyy jotakin säteilyyn viittaavista asioista, huoli herää ja jodin kysyntä kasvaa hyvin nopeasti. Äkillisiin kysyntäpiikkeihin on näin oikeastaan mahdoton vastata.
Ukrainan sota toi kysyntään tällaisen piikin.
– Joditablettien saatavuudessa oli Suomessa ongelmia siinä vaiheessa kun uutiset alkoivat kertoa Ukrainan sodasta ja Tshernobylin ydinvoimalan alueen miehityksestä. Mutta tällä hetkellä kaliumjodidi-valmisteiden saatavuus on palautunut Suomessa täysin normaaliksi.
Maurialan mukaan joditabletteja on apteekeissa normaalioloissa "pieniä määriä varmasti".
Hänen mukaansa Suomessa on joditablettien osalta sikäli hyvä tilanne, että niitä valmistaa kotimainen yritys. Tämä on osa keväällä puhuttanutta huoltovarmuutta.
Mutta onko joditablettien ottamisesta ollut Suomessa konkreettista hyötyä niitä syöneille?
– Ymmärtääkseni Suomessa ei ole ollut sellaisia säteilytilanteita, joissa viranomaiset olisivat suosittaneet väestölle joditabletin ottamista, Mauriala sanoo.
Säteilyturvakeskus (Stuk) ei antanut Suomeen suositusta joditabletin ottamisesta edes Tshernobylin ydinturman aikaan huhtikuussa 1986. Silloin osassa Suomea saatiin heti ydinonnettomuuden jälkeen vesisateita, jotka saapuivat Tshernobylin suunnasta.
