Pierujen pidättäminen ei ole järin hyvä idea. Suolikaasut pyrkivät pois kehosta joka tapauksessa.
"Hän, joka pierunsa pidättää, itselleen tahallaan vaivan saattaa."
Kyseessä on yksi suomalaisista sananlaskuista, joissa varoitellaan pierujen pidättämisestä. Syynä ei ole pieruhuumorista iloitseminen vaan jo vanha kansa on tajunnut, että päästöjen hillitsemisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pierun pidättäminen voi johtaa turvotukseen, epämukavaan oloon ja vatsavaivoihin, kun suolikaasut eivät pääse ulos luontaista reittiään. Pierua ei kuitenkaan voi pidättää loputtomiin. Se joko karkaa hallitsemattomasti suolesta peräaukon kautta – tai toinen pakoreitti on suu.
Lue myös: Mitä tapahtuu, jos nielee vesimelonin siemeniä? Asiantuntijat kertovat: "Kaikki riippuu siitä..."
Päästä pieru vapaaksi tai vaarana on "pieruhengitys"
Tieto siitä, että pieru voi paeta elimistöstä suun kautta voi kuulostaa paitsi järkyttävältä myös erikoiselta. Asiantuntijat kuitenkin vahvistavat asian olevan totisinta totta.
– Jos pidättelet pierua liian pitkään, se voi imeytyä takaisin verenkiertoosi ja poistua uloshengityksen mukana, brittilääkäri Karan Rajan kertoo 2,6 miljoonaa katselukertaa keränneellä TikTok-videollaan.
Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä.
Hän ei ole ainut, joka on ilmiöstä varoittanut. Australialainen ravitsemustieteen professori Clare Collins kirjoitti The Conversation-sivustolla vuonna 2018 samasta asiasta. "Pieruhengityksen" ja vatsavaivat välttääkseen kannattaakin vain rohkeasti antaa paukkua.
– Paras asia suolistosi terveyden kannalta on vain antaa sen [pierun] mennä, Collins kirjoitti.
Kohteliasta toki on livahtaa pieremään esimerkiksi vessaan, mikäli siis sattuu olemaan seurassa päästötarpeen iskiessä.
Lue myös: Suolen pitäisi tyhjentyä sekunneissa, mutta mies istuu pöntöllä kymmeniä minuutteja – asiantuntijat kertovat, mistä on kyse
Päivän pieruilla voisi täyttää ilmapallon
Pierut voi pistää pääosin paksusuolessa majailevien bakteerien kontolle. Bakteerit käyttävät ravinnokseen imeytymätöntä ruoka-ainesta, useimmiten monimutkaisia hiilihydraatteja ja kuituja, ja tuottavat sen seurauksena kaasua. Kasvisruoka sisältää usein paljon näitä terveydelle suotuisia hiilihydraatteja, minkä vuoksi kasvissyöjät tapaavat piereä enemmän.
Kaasua voi päätyä mahaan ja suolistoon myös nielemällä. Esimerkiksi purukumia jauhaessa tulee helposti nielleensä ilmaa, mikä yhdessä makeutusaineiden kanssa voi aiheuttaa vatsavaivoja ja piereskelyä.
Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä.
Pieru on luontainen tapa päästää kaasua pois elimistöstä. Yleensä ihminen pieree päivän aikana 15–20 kertaa, kertoo Terveyskirjasto. Jos kaikki päivän suolikaasut tulisivat kerralla ulos, niillä täyttäisi ilmapallon. Pierufaktoista kaksi TikTok-videota tehnyt Rajan kertoo, että yleensä päivän ensimmäinen pieru on suurin.
Jos joku siis väittää, ettei koskaan piere, hän valehtelee. Toinen mahdollinen syy kaasuttomuudelle on Rajanin mukaan suolitukos, joka on vaarallinen ja välitöntä hoitoa vaativa sairaus.
Lue myös: Kärsitkö näistä vatsavaivoista? Viisi ruokavalioon ja terveyteen liittyvää asiaa, joista pierut voivat kertoa
Rikki tekee pieruista pahanhajuisia
Suolikaasu koostuu tavallisesti typestä, hiilidioksidista, hapesta, vedystä ja metaanista, jotka ovat kaikki hajuttomia. Vety ja metaani ovat herkästi syttyviä, minkä vuoksi pierun voi sytyttää palamaan – asia, jota brittilääkäri ei suosittele.
Pierun pahasta hajusta voi syyttää rikin suoloja, sulfaatteja, joita löytyy erityisesti kaalista, parsakaalista, pähkinöistä ja proteiinipitoisista ruoista. Tutkimusten mukaan miehet pierevät enemmän kuin naiset, mutta naisten pierut haisevat miesten pieruja pahemmalta, sillä naisten suolikaasuissa on enemmän rikkivetyä.
Pierun ääni syntyy, kun sulkijalihas värisee ja pakarat tärähtävät toisiaan vasten. Pierun nopeus ja anusaukon kireys vaikuttavat siihen, kuinka kova törähdys on.
Lue myös: Pitääkö suolen olla tyhjä punnitusta varten? Näin paljon kakka oikeasti painaa – vastaus saattaa yllättää
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
2:42
Lähteet: @dr.karanr/TikTok, New York Post, The Conversation, Terveyskirjasto