Kyselytutkimus: Suomen koronauutisoinnissa painottui vallanpitäjien ääni

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen huomauttaa, että vallanpitäjien näkyvyys mediassa ei välttämättä tarkoita heidän myötäilyään.

Suomalaisessa koronapandemiauutisoinnissa painottuivat poliittisten vallanpitäjien ja viranomaisten äänet, mutta yleisö oli silti median rooliin pääosin tyytyväinen. Tähän viittaavat uuden kyselytutkimuksen tulokset.

– Yleisön käsitykset viittaavat siihen, että Suomessa uutismedia keskittyi tiettyihin avaintoimijoihin eikä tarjonnut mielipiteiden monimuotoisuutta, kertoo viestinnän johtamisen professori Chiara Valentini Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Valentinin mukaan näin oli etenkin pandemian alkuvaiheessa.

– Toisaalta luottamus mediaan on edelleen korkea, hän lisää.

Kansainvälisessä Covid-19 Voices in Finnish News Media in the Global Context - tutkimushankkeessa selvitettiin uutismedioiden ja muiden toimijoiden roolia koronapandemiassa sekä yleisön käsityksiä koronaviestinnästä.

Suomessa uutismediaan luotettiin kuudesta vertaillusta maasta eniten ja sen katsottiin käyttäneen monenlaisia lähteitä. Silti lähteet painottuivat vastaajien mielestä hallintoa ja eliittiä edustaviin tai niiden tukemiin toimijoihin. Muiden ryhmien edustus koettiin heikommaksi kuin muissa maissa.

Osaa hankkeen tuloksista esiteltiin maanantaina pidetyssä seminaarissa. STT pyysi yhteenvedon seminaarin alustuksista ja haastatteli Valentinia puhelimitse.

Työttömät heikoimmin esillä

Tutkimuksen kyselyosuus toteutettiin loka-marraskuussa 2020 ja huhti-toukokuussa 2022 Suomessa, Ruotsissa, Italiassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vastaajia oli molemmilla kyselykerroilla noin 3  000. Suomesta heitä oli kummallakin kerralla noin 500, ja aineisto edusti Suomen aikuisväestöä. Aineistoa keräsivät Doxa Spa- ja Suomen Onlinetutkimus -yhtiöt.

Tutkijat kysyivät kansalaisten näkemyksiä siitä, kuinka hyvin ja millaisessa valossa tietyt ryhmät olivat esillä koronauutisissa. Suomalaisvastaajien mielestä etenkin työttömiä oli heikommin esillä mediassa ja heidät esitettiin negatiivisempaan sävyyn kuin muiden maiden vastaajien mielestä. Pienyrittäjien, kuljetustyöntekijöiden sekä nuorten tai opiskelijoiden äänien koettiin niin ikään kuuluvan heikommin kuin muissa maissa.

Sama koski koronarajoitusten ja rokotusten vastustajia sekä vaihtoehtolääketieteen harjoittajia.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koneellisesti, millaisia aiheita ja lähteitä suurimpien medioiden pandemiauutisoinnissa nousi esiin. Uutisissa mainittujen toimijoiden joukossa painottuivat poliitikot, suuret terveysorganisaatiot ja asiantuntijat sekä jossain määrin myös rokoteyhtiöt.

Hanketta on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Näkyvyys ei aina tarkoita myötäilyä

Tulosten yhteenvedossa todettiin, että suomalaismedia näyttäytyi pandemia-ajan uutisoinnissa enemmän vallan sylikoirana kuin vahtikoirana.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen huomauttaa kuitenkin, että runsas medianäkyvyys ei aina tarkoita myötäilyä. Valtaeliiteistä voidaan uutisoida – ja onkin uutisoitu – myös kriittisesti.

Koronakriitikoille annettavaan näkyvyyteen liittyy Hyvösen mukaan tasapuolisuusharhan vaara. Jos vahvistamattomia väitteitä tai salaliittoteorioita esitetään samanarvoisina kuin faktoihin perustuvaa tietoa, on uutisoinnin totuudenmukaisuus vaarassa.

Hyvösen näkemyksen mukaan pandemiauutisointi monipuolistui loppua kohti. Hänen mielestään medialla on silti myös opittavaa tutkimustuloksista.

– Vaikka oli salaliittoteoreetikoita, niin oli myös paljon tavallisia ihmisiä erilaisissa alaryhmissä, jotka olivat huolissaan siitä, miten rokotukset vaikuttavat heidän terveyteensä ja rajoitukset heidän elämäänsä. Se puoli jäi mediajulkisuudessa mielestäni liian vähälle. Siinä kohtaa yhdyn tutkimuksen tuloksiin, Hyvönen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa tavalliset ihmiset pääsivät harvoin kertomaan itse huolistaan.

– Pelkoja ja huolia kuitattiin vähän kysymys-vastaustyyppisesti, vähän niin kuin ihmisten puolesta.

Haasteena tasapainon löytäminen

Valentinin mukaan tutkimuksen tarkoitus ei ole antaa ohjeita medialle. Hän ei ota suoraan kantaa siihen, oliko pandemiajournalismin yksiäänisyys ongelma.

– Se riippuu muista olosuhteista, joissa uutismedia toimii, sekä demokratian tasosta, Valentini pohtii.

– Suomen kaltaisissa maissa demokratia on vahva.

Myös käytettävissä oleva aika vaikuttaa. Kriisin keskellä media voi joutua välittämään nopeasti oikeaa tietoa esimerkiksi tartuntojen ehkäisykeinoista. Silloin viranomaiset ja lääketieteen asiantuntijat ovat usein luontevimpia lähteitä.

Koronakritiikin kohdalla myös Valentini tunnistaa tasapuolisuusharhan riskin. Hän sanoo kuitenkin, että esimerkiksi rokotteiden vastustajat levittävät joka tapauksessa väitteitään omissa sosiaalisen median kanavissaan. Siellä niitä ei välttämättä haasteta asiantuntijatiedolla, kuten perinteisessä mediassa voitaisiin tehdä.

– Ei ole niin, että jos näille tahoille ei anneta näkyvyyttä mediassa, se estäisi heitä viestimästä suurelle yleisölle. Päinvastoin, Valentini katsoo.

Toimittajien haasteena on hänen mukaansa löytää tasapaino ja tunnistaa ne tilanteet, joissa on syytä antaa tilaa erilaisille äänille.

– Se ei ole helppo tehtävä.

Lue myös:

    Uusimmat