Matti Vanhanen sai kansalta satoja Nato-viestejä, joiden yhtenä teemana oli Venäjän lisäksi kiire – "Jos valtionjohdon mämmikourat eivät toimi heti, alkavat ohjukset lennellä"

Suomalaiset heijastavat Nato-ajatuksiaan vahvimmin Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ja Venäjään, selviää torstaina julkaistusta Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusraportista. Lisäksi kantoihin peilataan Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Ruotsia.

Tutkimuksen aineistona on ollut satoja eduskunnan puhemiehelle Matti Vanhaselle (kesk.) viime vuonna lähetettyjä kansalaisviestejä, joita Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä ovat analysoineet, tiedotteen mukaan Vanhasen pyynnöstä.

– Tutkimusaineiston pohjalta merkittävä suomalaisten Nato-kantoja ohjaava tekijä oli Suomen ja Venäjän välinen suhde. Kiinnostavana pidämme myös kansalaisviestien monikehyksisyyttä: viesteissä tarkastellaan Nato-kysymystä useamman tekijän summana sen sijaan, että tarkastelu rajoittuisi pelkästään Suomeen tai Venäjään, Elo sanoo tiedotteessa.

Tutkimusraportti julkaistiin nimellä Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta.

"Silloin minä olen jo Norjassa"

Myönteisimmin Natoon suhtautuvat ottivat viesteissään useimmiten esille Ruotsin. Ruotsiin liittyviä viestejä oli kuitenkin tutkijoiden mielestä merkittävän vähän, mitä he pitivät suurena yllätyksenä.

Natoon liittymistä kannattavissa viesteissä Suomea kuvailtiin esimerkiksi "liittoumaa vahvistavaksi lenkiksi" ja painotettiin jäseneksi hakemisen kiireellisyyttä.

– Eli jos valtionjohdon mämmikourat eivät toimi heti, alkavat ohjukset lennellä, mutta kansanedustajille on taatusti turvallinen pommisuoja eduskuntatalon alla, joten siellä sitten passaa kykkiä niin kauan, kun ruokaa riittää. Silloin minä olen jo Norjassa, raportissa kerrotaan eräässä viestissä lukeneen.

Kielteisellä kannalla olevat mainitsivat kriittisesti Yhdysvallat.

– Suomalaisten Nato-kiiman kuumetessa on aika laittaa jäitä hattuun ja muistuttaa Yhdysvaltojen militaristisesta valtioterrorismista viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta, eräässä viestissä sanotaan.

Hybridivaikuttamista ei erottunut

Tutkimuksen aineistona oli yli 400 Vanhaselle lähetettyä Natoa käsittelevää kansalaisviestiä. Viestit ajoittuivat Venäjän hyökkäyssodan alkamisen ja hallituksen Nato-selontekoon liittyvän eduskuntakäsittelyn välisille alle kolmelle kuukaudelle.

Särkkä ja Elo näkevät, että viestien ajoitus osaltaan tukee ajatusta siitä, että kansalaisten ensisijainen tavoite oli kertoa kansanedustajille näkemyksistään. Sävyltään voimakasta viestintää voidaan heidän mielestään pitää avunhuutona tai mielenilmauksena, jos lähettäjällä oli huoli eriävien näkökulmien pääsystä esille.

Esimerkiksi järjestelmällistä hybridivaikuttamista viesteistä ei tutkijoiden mukaan ollut tunnistettavissa.

– Kansalaisten uskallus lähettää myös avoimen kriittisiä viestejä poliitikoille voidaan nähdä myönteisenä demokratian kannalta: paitsi että kansalaiset näyttäisivät seuraavan politiikan tapahtumia, he myös luottavat oikeuteensa tuoda edustajilleen tiedoksi äänestäjien näkökulmia, Särkkä sanoo tiedotteessa.

Mielipidemittauksissa suomalaiset kääntyivät laajasti kannattamaan Natoon liittymistä hyökkäyssodan alettua viime vuoden helmikuussa. Tutkijoiden mukaan Vanhasen saamat viestit olivat paljon "kriittissävytteisempiä" kuin he olivat odottaneet.

– Aineisto osoitti, että mikäli henkilö vastustaa Nato-jäsenyyttä, viestii hän siitä todennäköisemmin negatiivisesti kuin neutraalisti. Toisaalta mitä positiivisemmin kirjoittaja suhtautuu Nato-jäsenyyteen, sitä todennäköisemmin hän viestii siitä asiallisesti ja vähemmän arvolatautuneesti, Elo sanoo.

Raportissa muistutetaan, että tulosten yleistettävyyteen on syytä suhtautua varauksella muun muassa siksi, että aineiston edustavuutta ei ollut mahdollista arvioida.