Kaksi tutkijaa analysoi puhemies Matti Vanhaselle lähetettyjä Natoon liittyviä kansalaisviestejä, joita tuli viime vuoden aikana satoja.
Suomalaiset heijastavat Nato-ajatuksiaan vahvimmin Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan ja Venäjään, selviää torstaina julkaistusta Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusraportista. Lisäksi kantoihin peilataan Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Ruotsia.
Tutkimuksen aineistona on ollut satoja eduskunnan puhemiehelle Matti Vanhaselle (kesk.) viime vuonna lähetettyjä kansalaisviestejä, joita Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä ovat analysoineet, tiedotteen mukaan Vanhasen pyynnöstä.
– Tutkimusaineiston pohjalta merkittävä suomalaisten Nato-kantoja ohjaava tekijä oli Suomen ja Venäjän välinen suhde. Kiinnostavana pidämme myös kansalaisviestien monikehyksisyyttä: viesteissä tarkastellaan Nato-kysymystä useamman tekijän summana sen sijaan, että tarkastelu rajoittuisi pelkästään Suomeen tai Venäjään, Elo sanoo tiedotteessa.
Tutkimusraportti julkaistiin nimellä Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta.
"Silloin minä olen jo Norjassa"
Myönteisimmin Natoon suhtautuvat ottivat viesteissään useimmiten esille Ruotsin. Ruotsiin liittyviä viestejä oli kuitenkin tutkijoiden mielestä merkittävän vähän, mitä he pitivät suurena yllätyksenä.
Natoon liittymistä kannattavissa viesteissä Suomea kuvailtiin esimerkiksi "liittoumaa vahvistavaksi lenkiksi" ja painotettiin jäseneksi hakemisen kiireellisyyttä.
– Eli jos valtionjohdon mämmikourat eivät toimi heti, alkavat ohjukset lennellä, mutta kansanedustajille on taatusti turvallinen pommisuoja eduskuntatalon alla, joten siellä sitten passaa kykkiä niin kauan, kun ruokaa riittää. Silloin minä olen jo Norjassa, raportissa kerrotaan eräässä viestissä lukeneen.