Sairauspoissaolot lisääntyivät kaikissa ammattiryhmissä, mutta eniten hoitoalalla.
Kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät viime vuonna reilusti edellisvuoteen verrattuna, käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Viime vuonna kunta-alan työntekijät olivat keskimäärin 20,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Se on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.
Sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta.
– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti sanoo tiedotteessa.
Tämän voi Työterveyslaitoksen mukaan päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä, yli yhdeksän päivän poissaoloista ja niiden syistä.
– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa viime vuonna. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Ervasti sanoo.
Ensimmäiset koronavuodet 2020–2021 eivät Työterveyslaitoksen mukaan vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.
10:36
Hoitoalalla keskimäärin yli 25 sairauspoissaolopäivää
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ammattiryhmissä. Eniten sairauspoissaoloja kertyi hoitoalan ammateissa. Varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat pois töistä oman sairauden takia keskimäärin yli 25 päivää vuonna 2022.
Vähiten poissaolopäiviä oman sairauden takia kertyi johtajille, erityisasiantuntijoille, taloussihteereille ja tiedottajille. He olivat keskimäärin 9–11 päivää poissa oman sairauden takia.
Myös niiden työntekijöiden osuus, joilla ei ollut vuoden aikana yhtäkään poissaolopäivää oman sairauden vuoksi, väheni kunta-alan ammateissa viime vuonna.
– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.
Tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Siinä seurataan yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja.
Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.