Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 74 prosentissa kotitalouksista kuorsataan. Läheisen kuorsauksesta kärsii yli kolmannes suomalaisista. Kuorsaus vaikeuttaa nukahtamista, aiheuttaa heräilyä ja vaikuttaa yleisesti virkeyteen ja keskittymiskykyyn.
Kuuloalan yritys Oticon kysyi lokakuussa tuhannelta suomalaiselta,
kuinka kuorsaus vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa. Tulokset osoittivat yksiselitteisesti kuorsauksen aiheuttavan uniongelmia. Erityisesti keski-ikäiset naiset kärsivät kuorsauksen aiheuttaman äänen haitoista.
– Uniongelmista kärsii lähes jokainen jossain vaiheessa elämäänsä.
Kuorsaus yleistyy neljänkymmenen rajapyykin jälkeen. Tällöin kärsijäksi joutuu useimmiten kuorsaajan puoliso. Keski-ikäisten perheissä monesti molemmat nukkuvat huonosti; niin kuorsaaja kuin kuorsaajan vieruskaverikin, toteaa Oticonin Elacin-asiantuntija Teemu Koistinen.
Kuorsaajan vieressä ei uni tule
Nukahtaminen koetaan erityisesti hankalaksi silloin, kun vieressä on kuorsaaja. Vastaajista 61 prosenttia mainitsee nukahtamisen vaikeutuvan kuorsauksesta, ja puolet kokee unenlaadun heikkenevän merkittävästi. Kuorsaaja myös herättää kesken unien. Lähes puolet vastanneista kertoo heränneensä kuorsauksen jylinään yöllä.
Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni ei virkistä riittävästi, ja luonnollinen unirytmi häiriytyy, jolloin elimistö ei ehdi palautua yön aikana. Kuorsauksen aiheuttamaan äänihaittaan on kuitenkin olemassa hoitokeino; yksilölliset unitulpat.
– Normaali äänekäs kuorsaus on noin 60 desibeliä, kun makuuhuoneen suositeltu taustamelun yläraja on 35–40 dB. Korvakäytävään asetettavat unitulpat vaimentavat ääniä merkittävästi, jolloin melutaso madaltuu ja unenlaatu paranee, Koistinen kertoo.