Kysely: Julkisuuslain muuttuminen lisäsi oikeudenkäyntien salailua

Tähän tulokseen päädyttiin Oikeustoimittajat ry:n tekemässä jäsenkyselyssä, jonka tarkoituksena oli selvittää vuosi sitten voimaan tulleiden lakien toimivuutta. Lakien nimenomaisena tarkoituksena oli lisätä oikeudenkäyntien julkisuutta.

Vain joka viides oikeustoimittaja oli sitä mieltä, että oikeudenkäyntien julkisuus on vuoden aikana lisääntynyt. Joka toinen oli eri mieltä ja arveli, että asiassa on käynyt juuri päinvastoin. Eräs toimittajista totesikin, että ”positiivisia kokemuksia uuden lain jälkeen ei ole ollut”. Noin kolmannes jäsenistä ei osannut vastata kysymykseen.

"Julkisuuspäätöksiä vaikea ennakoida"

Suurimmiksi ongelmiksi näyttivät nousevan julkisuuspäätösten huono ennakoitavuus sekä huonot perustelut. Lähes kaikki toimittajat olivat sitä mieltä, että oikeudenkäynnin julkisuus riippuu liikaa siitä, kuka on puheenjohtaja. Yhtä moni oli myös sitä mieltä, että julkisuutta rajoittavat päätökset perustellaan huonosti.

”Tuntemattomaan käräjäoikeuteen meno on kuin loton pelaamista. Lottopeli alkaa heti oman kinkeripiirin ulkopuolella”, eräs toimittaja kuvaili.

Tuomioistuimet voisivat toimittajien mielestä käyttää useammin mahdollisuutta käsitellä juttu salaisena vain osittain. Toimittajat arvelivat, että jutun salaaminen kokonaan on tuomareille ”helppo ratkaisu”. Kiitosta onnistuneesta osasalaamisesta sai Rovaniemen käräjäoikeus. Se käsitteli osittain julkisena jutun, jossa miestä syytettiin HIV:n tartuttamisesta naisiin.

"Liian vähän selosteita"

Tuomioistuimet eivät toimittajien mielestä tee riittävästi julkisia selosteita salaisina käsitellyistä jutuista. Vain joka kolmas oli tyytyväinen julkisten selosteiden määrään. Uuden lain mukaan seloste on laadittava, jos ”asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa”.

Selosteiden laatuun toimittajat olivat kohtalaisen tyytyväisiä. Yli puolet vastanneista piti selosteita riittävinä ja ymmärrettävinä, joskin joka kolmas olisi kaivannut niihin parannusta.

Toimittajat kertoivat saavansa tuomioistuimista helposti pyytämänsä asiakirjat. ”Tuomioistuimien kansliat, käräjäsihteerit ym. palvelevat esimerkillisellä tavalla ja ripeydellä”, kiitteli eräs toimittaja.

Oikeustoimittajat ry:n jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 47 jäsentä. Vastausprosentti oli siten 61.

Valokeila-julkisuuspalkinto insuliinipöytäkirjat julkistaneelle komisariolle

Oikeustoimittajat ry myönsi vuoden 2008 Valokeila-julkisuuspalkinnon Alavuden poliisin rikoskomisariolle Juha Järvelinille. Järvelinin päätöksellä Lehtimäen opiston insuliinisurman esitutkintapöytäkirjat tulivat lähes kokonaan julkisiksi, vaikka käräjäoikeus salasi koko oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiaineiston.

Oikeudenkäynnissä kahta Lehtimäen yövalvojaa syytettiin vammaisen potilaan taposta. Lehtimäen insuliinikuolema ja samoihin aikoihin paljastuneet Ylisen kuntoutuskeskuksen myrkytysepäilyt nostattivat laajan yhteiskunnallisen keskustelun vammaisten potilaiden asemasta ja turvallisuudesta sekä hoitohenkilökunnan valvonnasta.

Oikeustoimittajien mielestä Järvelin käytti viranomaiselle kuuluvaa omaa harkintavaltaa tavalla, joka osoittaa rohkeutta ja julkisuusmyönteisyyttä. Poliisi- ja oikeushallinnossa elää sitkeästi käsitys, että esitutkintapöytäkirjan julkisuus riippuisi tuomioistuimen julkisuus- tai salausratkaisuista. Tosiasiassa lain säännösten ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella poliisi päättää itse omien asiakirjojensa julkisuudesta.

Järvelin ei antanut käräjäoikeuden salauspäätöksen sitoa käsiään. Hän poisti esitutkintapöytäkirjojen julkisesta versiosta vain suoraan lain nojalla salassa pidettävät kohdat ja antoi loput julki. Ilman Järvelinin oma-aloitteisuutta ja uskallusta kansalaiset, päättäjät ja media olisivat jääneet vajavaisen tiedon varaan rikostapauksessa, joka herätti suurta yleistä kiinnostusta ja oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Oikeustoimittajat korostaa, että Järvelinin ratkaisu noudatti sekä lain kirjainta että julkisuusperiaatteen henkeä.

Oikeustoimittajat ry:n salailupalkintoa, Sumuverhoa, ei yhdistyksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi jaettu tänä vuonna lainkaan.

(MTV3)