Tutkijat ovat havainneet avaruudessa suurimman kahden mustan aukon sulautumisen koskaan.
Kaksi Yhdysvalloissa sijaitsevaa gravitaatioaaltoilmaisinta poimi marraskuussa 2023 erikoisen signaalin. Sitä analysoineiden tutkijoiden johtopäätöksistä ovat nyt uutisoineet muun muassa The Guardian ja Nature.
Signaali, joka näkyi Washingtonissa ja Louisianassa sijaitsevien LIGO-havaintolaitteiden samanaikaisina nykäisyinä, johtui kahden massiivisen mustan aukon yhteentörmäyksestä ja yhteensulautumisesta sekä sitä seuranneesta aika-avaruuden aaltoilusta.
Tapahtumasarja sijoittui jonnekin kauas Linnunradan ulkopuolelle.
Lue myös: Kaukaisimmasta tunnetusta galaksista yllätyslöytö: Happea!
Gravitaatioaallot ovat massan kiihtyessä syntyviä painovoima-aaltoja, joiden havaitseminen LIGO-laitteella ensimmäistä kertaa kymmenen vuotta sitten toi fysiikan Nobel-palkinnon Barry Barishille, Kip Thornelle ja Rainer Weissille.
LIGO on lyhenne sanoista Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory, ja sillä viitataan gravitaatioaaltojen havaitsemiseen tarkoitettuun laitteistoon.
Nyt havaittu tapahtuma on massiivisin mustien aukkojen fuusio, jonka gravitaatioaaltoilmaisimet ovat toistaiseksi rekisteröineet.
Lue myös: Aurinkokuntaamme saapuneesta tähtienvälisestä vierailijasta saatu mielenkiintoista lisätietoa
Massiiviset aukot mahdollisesti perua aiemmista yhteensulautumista
Toisiinsa törmänneet mustat aukot olivat tutkijoiden mukaan 103 ja 137 kertaa Auringon massan kokoisia ja pyörivät noin 400 000 kertaa nopeammin kuin Maa.
Ligon fyysikot arvioivat, että nämä toisiinsa sulautuneet mustat aukot olisivat kumpikin muodostuneet aikaisempien mustien aukkojen yhteensulautumien tuotteina.
Tämä selittäisi niiden valtavan koon ja nopean pyörimisnopeuden.
Lue myös: Kiistanalainen väite avaruudesta: Olemmeko tyhjiökuplassa, joka vääristää havaintojamme maailmankaikkeudesta?
Tutkijat ovat tähän mennessä havainneet gravitaatioaaltojen perusteella noin 300 mustien aukkojen fuusiota.
Niistä suurin on ollut massaltaan noin 140 kertaa Aurinkoa suurempi, kun tällä kertaa havaittu sulautuma oli jopa 265 kertaa aurinkoa massiivisempi.
Useimmat mustat aukot muodostuvat, kun suurikokoisista tähdistä loppuu ydinpolttoaine ja ne "romahtavat" kasaan elinkaarensa lopussa. Äärimmäisen tiheät kappaleet vääristävät aika-avaruutta niin paljon, että ne luovat tapahtumahorisontin, rajan, jonka sisäpuolelta ei pääse ulos edes valo.
Nyt havaitun aukkojen törmäyksen aiheuttama aaltoilu aika-avaruudessa on pakottanut fyysikot miettimään uudelleen malleja siitä, miten kappaleet muodostuvat.
Tulevaisuudessa kuva tarkentunee entisestään, sillä tutkijoiden näkemys on, että seuraavien 10–15 vuoden aikana gravitaatioaaltoilmaisimilla pystytään näkemään kaikki universumin mustien aukkojen fuusiot.
Lue myös: Marsista irronnut meteoriitti hämmästyttää: "Uskomatonta, että pääsi läpi"
Juttua on korjattu 17.7. kello 13.29. Kolmanneksi viimeisessä kappaleessa luki aiemmin virheellisesti "Äärimmäisen tiheät kappaleet vääristävät aika-avaruutta niin paljon, että ne luovat tapahtumahorisontin, rajan, jonka sisäpuolelle ei pääse edes valo", kun siinä olisi pitänyt lukea "...jonka sisäpuolelta ei pääse ulos edes valo".