Sukupuolittunut kieli on tänä päivänä trendikäs puheenaihe muun muassa politiikassa. Harva kuitenkaan tietää, että asiasta puhuttiin jo Suomen eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa reilut 100 vuotta sitten.
Uudet kansanedustajat, vihreiden Iiris Suomela ja SDP:n Eveliina Heinäluoma herättivät huomiota eduskunnassa pitämissään puheenvuoroissa viime viikolla.
Naiset viittasivat perussuomalaisten Juho Eerolaan puheenjohtajana puhemiehen sijasta. Eerola johti puhetta istuntosalissa eduskunnan toisena varapuhemiehenä.
"Pikkuisen lapsellista"
Suomela kommentoi asiaa Ilta-Sanomille. Hänen osaltaan kyse oli protestista. Heinäluoma kertoi tehneensä inhimillisen virheen.
Eerola puolestaan kommentoi lehdelle, ettei "oikein tykkää tuollaisesta kapinoinnista", viitaten Suomelan sanavalintaan.
– Liittyi se pukeutumiseen tai sanavalintoihin, se on pikkuisen lapsellista, hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Eerola arvioi, että Suomela "hoksaa" asian "ajan kanssa".
"Tahtoisin tehdä pienen huomautuksen"
Keskustelu sukupuolittuneesta kielestä on jatkunut jo jonkin aikaa.
Harva tietää, että asiaan puututtiin jo Suomen eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa torstaina 23. toukokuuta 1907.
Tuolloin tuoreeltaan eduskunnan puhemieheksi valittu Pehr Evind Svinhufvud ilmoitti, että päiväjärjestyksen ensimmäisenä asiana on valita kansanedustajien joukosta neljä miestä, jotka "määrätään yhdessä puhemiesten kanssa tekemään ehdotusta ohjesääntömääräyksiksi".
Kansanedustaja Santeri Nuorteva otti asiakseen huomauttaa puhemiestä, joka oli ilmoituksessaan unohtanut, että paikalla on myös naisia. Naiset olivat juuri saaneet eduskuntauudistuksen yhteydessä äänioikeuden ja myös oikeuden asettua ehdolle vaaleissa.