Kyberhyökkäykset ovat aikamme vakoilua, jota on toisinaan mahdotonta jäljittää.
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen vieraili tällä viikolla Peter uutisvirrassa -ohjelmassa. Yhdeksi puheenaiheeksi nousi viime aikoina maailmalla uutisoidut kyberhyökkäykset.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla pelättiin verkkorikollisten hyökkäystä. Lappeenrannassa verkkohyökkäys kylmensi asuinkiinteistöjä. Viimeisempänä Englannin suurimman kauppaketjun Tescon pankkiin hyökättiin vieden kymmenien tuhansien asiakkaiden tileiltä rahaa.
Kyberhyökkäyksien määrä on ilmiselvästi kasvanut viime vuosina: onko maailma nyt sodassa?
– Ihan selvää on se, että me ei olla sodassa, mutta ollaan selvästi kybervarustelukierteessä. Ihan kuin oltiin ydinvarustelukierteessä 60 vuotta, Hyppönen sanoo.
Kyberhyökkäykset ovat valtioille Hyppösen mukaan tehokkaita: ne toimivat, ne ovat kohtuullisen halpoja ja ne ovat kiistettävissä.
– On erittäin vaikea todistaa, kuka hyökkäysten takana on. Vaikka kuinka näyttäisi, että hyökkäys tulee yhdestä maasta, se ei välttämättä tule.
Kyberhyökkäykset tekevät toisinaan tuhoa, joka on verrattavissa aseellisiin hyökkäyksiin. Esimerkiksi joulukuussa 2015 kyberhyökkäys Ukrainan sähköverkkoon vei sähköt 200 000 taloudesta. Pitäisikö kyberhyökkäykset ottaa yhtä vakavasti kuin aseelliset hyökkäykset?
– Verkkohyökkäykset ovat melkein aina vakoilua tai tiedustelua – ei sabotaasia tai sodankäyntiä. Vakoilua on aina tehty, mutta nykyään sitä on vain helpompi tehdä menemättä paikan päälle. Vakoilu on siirtynyt verkkoon.
Katso haastattelu kokonaisuudessaan otsikon alta.
