Kyberturvallisuuteen liittyy paljon vääriä uskomuksia, jotka hämärtävät ihmisten käsitystä kyberturvallisuudesta. Suomessa vieraileva virolainen kyberasiantuntija, Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuuskeskuksen johtaja Sven Sakkov haluaa kumota joukon alan myyttejä.
Myytti 1: Olemme parhaillaan kybersodassa
– Käynnissä ei ole minkäänlainen kybersota, Sakkov toteaa.
– Sota on sitä, kun pudotellaan pommeja tai lähetetään ohjuksia ja ihmisiä kuolee. Tietääkseni kukaan ei ole kuollut kyberiskuissa. Usein kun ihmiset puhuvat kybersodasta, he tarkoittavat todellisuudessa informaatiovaikuttamista. Siinä tavoitteena on muokata väestön mielipiteitä.
Myytti 2: Kyberistä ei ole lainsäädäntöä
– Lainsäädäntö on kyllä olemassa. Vuonna 2014 Virossa julistettiin, että olemassa oleva kansainvälinen laki sopii valtioidenvälisiin kyberasioihin. Myös Nato on linjannut Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016 että kyberisku jäsenmaata vastaan voitaisiin katsoa viidennen artiklan laukaisevaksi iskuksi.
– Tämä tarkoittaisi sitä, että että kyberiskuun voitaisiin suhtautua kuin sotilaalliseen hyökkäykseen jäsenmaata kohtaan: Hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys koko liittoumaa vastaan.
Myytti 3: Kyberhyökkääjä on kasvoton
– Kyberhyökkäyksen tekijät on usein täysin mahdollista nimetä ja tunnistaa. Joka kuukausi näemme Yhdysvaltojen etsintäkuuluttavan tai asettavan syytteeseen kyberiskujen epäiltyjä. Kyseessä ovat tietyt, tunnetut henkilöt muun muassa Venäjältä ja Kiinasta.