Kuvat: Nurmeksessa yleisöryntäys! Vilskettä ja vipinää riitti, kun sadat takatalven yllättämät siivekkäät ruokailivat Maijan pihalla

– Juuri silloin, kun tulee tällaiset takatalviset olosuhteet, niin se kerää hyvinkin isoiksi parviksi näitä muuttajia, jotka eivät ole ehtineet vielä pesimäpaikoille saakka. Järripeippo on juuri yksi tyypillinen tällainen laji. Talvehtimisalueilla isoin parvi voi olla jopa miljoona lintua.

Mittavassa lintuparvessa oli järripeipon lisäksi muitakin lajeja kuten peippoja ja kaksi punatulkkua.

Suomessa ei ole miljoonan järripeipon parvea nähty, mutta täältäkin tunnetaan merkittävän isoja parvia.

– Usein niitä nähdään syksyisin ja puhutaan 10000-20000 linnun parvista eli ihan merkittävästä koosta. Tietysti aina, kun puhutaan todella isoista parvista, on kyse arviosta. Kukaan ei varmuudella tiedä, paljonko niitä lintuja parvessa on, koska ne ovat vaikeita laskea.

Takatalvelle ei ole näköpiirissä pikaista loppua, sillä haastattelua tehtäessä perjantain alkuillassa lumisade Nurmeksessa jatkui yhä.

– Täällä sataa taivaan täydeltä lunta. Nyt on varmaan jo kaksikymmentä senttiä. Paljasta maata täällä ei ole, Savolainen sanoo.

Linnut olivatkin yhä perjantai-iltana ruokailemassa Savolaisen pihassa.

– Siellä ovat olleet koko päivän. Viskoin puoli säkillistä jyviä pihamaalle päivällä ja se on tainnut mennä. Kävin ostamassa uuden säkillisen kaupasta, ja eiköhän sekin ole jo pian mennyt, Savolainen nauraa.

Järripeippo on karaistunut laji, joka viettää kesänsä pääosin Lapissa

Lehtiniemi arvelee, että järripeipot pysyvät ihmisasutuksen lähellä siihen asti, kun lumet sulavat.

– Käytännössä ne pysyvät siihen asti, kunnes sää kunnolla lämpenee. Siinä vaiheessa, kun niistä tuntuu, että ne uskaltavat lähteä kohti pohjoista, ne lähtevät. Järripeippoja pesii jonkun verran Nurmeksen seudulla, mutta kuitenkin valtaosa huomattavasti pohjoisempana.

Järripeippo viettää kesänsä pääasiassa Lapin metsäalueilla ja jonkun verran myös tunturikoivikoiden alueella.

– Eteläisessä ja keskisessä Suomessa meillä on peippoa ja jossakin vaiheessa valtalaji muuttuu sen pohjoiseksi serkuksi eli järripeipoksi, Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemen mukaa yllättävä takatalvi tuskin haittaa järripeipon pesintää.

– Se on karaistunut laji. Niitä talvehtiikin Suomessa jonkun verran. Ei takatalvesta varsinaisesti ole haittaa, jos ruokaa vaan on riittävästi. Kunhan on riittävän hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun pesäpaikoille menee, niin ei siinä pitäisi olla mitään suurta ongelmaa, Lehtiniemi arvioi.

Takatalvi päättynee ensi viikolla – Maija odottaa jo kesän lintuja

Nurmeksessakin ehdittiin huhtikuussa nauttia hetken aikaa jopa kesäisestä säästä huhtikuussa. Järripeipot pääsevätkin luultavasti ensi viikolla liikkeelle, sillä tuolloin lämpötilan pitäisi jälleen nousta selvästi plussalle Nurmeksessakin.

– Suokukkoja tässä odotellaan, mutta saapa nähdä, että nähdäänkö sitä ollenkaan. Pääskystä ei ole vielä näkynyt, eikä käki kukkunut. Niitä tässä odotetaan seuraavaksi.

Savolainen kertoo olleensa kiinnostunut luonnosta koko ikänsä.

– Kuvaan lintuja ja lähetän BirdLifelle havaintoja. Olen koko elämäni seurannut luontoa ja nyt kun olen eläkkeellä, seuraan vielä enemmän, Savolainen nauraa.

Lue myös: Heljä bongasi sattumalta kuistilta huippuharvinaisen linnun – yhtäkkiä lintuharrastajia hyöri pihassa monen päivän ajan: "Äänestä jo kuuli, että nyt on kultakimpale jossain"

Lue myös: Nyt hellittiin lintubongareita! Kaikkien aikojen bongausennätys tehtiin viikonloppuna – "Ruostekurkkusirkku, paksujalka ja mustakaulauikku"

Lue myös: Fotogeeninen lokki valvoo liikennettä Lontoossa – palaa päivittäin kameran eteen