Palaako kattohaikara Kontti Suomeen? Sisaruksen kohtalo oli traaginen

– Pitäisi olla lämpimiä ilmoja ja kaakkoistuulia, ja nyt niitä ei ole kovasti ollut, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Kosken haikaranpoikasista tuli julkkiksia

– Kattohaikarapariskunta on pesinyt Suomessa onnistuneesti ainoastaan kerran, vuonna 2015.
– Koskella Varsinais-Suomessa pesinyt pariskunta sai kolme poikasta. Yksi niistä kuoli jo aivan pienenä rankkasateen aikana.
– Kahdelle eloon jääneelle poikaselle järjestettiin nimikilpailu, ja pari sai nimekseen Kinttu ja Kontti.
– Myös Kinttu kuoli kuitenkin jo synnyinkesänään, kun se lensi sähköjohtoon.
– Elossa pysynyt Kontti lähti kesän jälkeen talvehtimaan etelään. Tämän jälkeen rengastetusta linnusta ei ole lintujärjestö Birdlifen mukaan tehty havaintoja. Nähtäväksi jää, palaisiko lintu synnyinseuduilleen tänä keväänä.
– Suomen toinen kattohaikarajulkkis Joppe ihastutti pari talvea sitten Pihtiputaalla. Senkin kohtalo oli karu, sillä se löytyi kuolleena sähkölinjojen alta.

Veistolan mukaan kattohaikaroiden pesimistä varten on eteläisessä Suomessa rakennettu muutamia kymmeniä tekopesiä. Nekään eivät takaa, että pesiminen onnistuisi.

Kattohaikara on onnistunut Suomessa pesimisessä ainoastaan kerran vuonna 2015, kun lintupariskunta sai poikasia Koskella Varsinais-Suomessa. Tänäkin vuonna paikkakunnalla odotellaan, että pitkäsäärinen komistus päätyisi seudulle. Koskelainen luontoharrastaja Lauri Laukkanen kertoo, että toissavuotisessa pesimisessä käytettyä alustaa on ruuvailtu ja tuettu uudestaan.

Hän kertoo rakentaneensa tekopesän myös omalle pihalleen vanhasta sähköpylväästä ja trukkilavasta.

– Jos se haikara siihen tulisi, olisi se komeaa, Laukkanen haaveilee.

Riittääkö haikaralle ravintoa?

Kattohaikaroita tavataan Suomessa vuosittain kymmeniä tai muutamia satoja. Asuinympäristönään ne suosivat kosteikkoja, joissa pitää olla mukavasti muun muassa myyriä, sammakoita ja heinäsirkkoja ravinnoksi.

Lintuharrastajat ovat kovasti toivoneet kattohaikaran jäämistä Suomeen, mutta toistaiseksi kanta ei ole vakiintunut. Yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta kertoo, että kattohaikaraa eivät houkuttele alueet, joissa viljellään liian yksipuolisesti.

– Suomessa pellot ovat aika tehokkaasti viljeltyjä, eivätkä haikarat viljanviljely- ja erikoisviljelyalueilta paljon ruokaa löydä. Riittääkö kosteikoilta riittävästi sammakoita ynnä muita ruuaksi? Valkama pohtii.

Valkaman mukaan kattohaikaran tulosta Suomeen ei ole suoranaista haittaa mutta ei hyötyäkään.

– Sellainen hyöty niistä tietenkin on, että niitä on kiva katsella.