Mainos

Kuudesluokkalaiset suunnittelivat itselleen, opettajilleen ja rehtorille oman yhtenäisen asun – voisiko koulupuku estää kiusaamista?

0:20

Lahtelaisessa Harjun koulussa on käynnissä erikoinen kokeilu. Kuudesluokkalaisille on tilattu "koulupuvuiksi" yhteiset puserot, joita käytetään kokeilumielessä päivittäin kahden viikon ajan. 

– Rehtori kysyi meiltä, haluaisimmeko osallistua tällaiseen koulupukukokeiluun. Oppilaat olivat heti täysillä mukana ideassa, kertoo luokan opettaja Krista Liuttu.

Idea kokeiluun lähti oikeastaan koulun ulkopuolelta. Radio Voiman päätoimittaja Matti Eve oli lähestynyt koulun rehtori Marju Markkasta kysyen, olisiko koululla kiinnostusta kokeilla koulupukuja. 

– Ajattelimme, että tämä kokeilu voisi hyvin sopia meidän koulumme vanhimmille oppilaille, Liuttu kertoo.

"Koulupuvusta" tuli koulupaita

Harjun koulun "koulupuvut" eivät ole aivan tavallisimmasta päästä. Sen sijaan, että oppilaat olisi ulkomaiden tyyliin pakotettu ylä- ja alaosia yhdisteleviin kokonaisiin koulupukuihin, annettiin oppilaille vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa pukukokeilu.

Kaikille sopiva ratkaisu löytyi koulupuvun ja vapaan pukeutumisen välimaastosta: "koulupuvuiksi" tilattiin yhteiset collegepaidat ja alaosien valinta jätettiin oppilaiden vastuulle.

– Suunnittelimme paidan yhdessä kolmen muun oppilaan kanssa. Itse toteutin suunnitelman paperille, kertoo suunnitteluryhmässä mukana ollut kuudesluokkalainen Tinka Tamminen.

– Ja minä keksin värityksen ja paidan taakse tulleen numeron, kertoo Jalo Sow.

Neljästä kuudesluokkalaisesta koostuva suunnitteluryhmä ideoi paidan aivan alusta alkaen.

Väritykseksi päätettiin musta-pinkki, ja paidan selkää koristaa vuosiluokkaa kunnioittaen numero "6".

Kaksi viikkoa sama paita päällä

Kahden viikon kokeilun aikana on tarkoitus nähdä, kuinka paidat vaikuttavat koululaisten arkeen. Helpottavatko ne kouluunlähtöä tai voisivatko ne jopa tasa-arvoistaa koulua?

– Moni kyseli heti alkuun, että saako näitä käyttää vapaa-ajallakin, mutta sovimme, että kokeiluaikana käytämme paitoja vain koulussa. Kahden viikon päivittäisen käytön jälkeen nämä saa ottaa vapaaseen käyttöön – jos haluaa, Liuttu lisää.

Siltä varalta, että oma paita sattuu jäämään kotiin tai oppilas kaataa rintamukselle lounaansa, on luokalle annettu varapaitoja.

– On tässä välissä myös syysloma, joten paitoja voi myös pestä kotona, muistuttaa Liuttu.

Kokeiluun sitoutuvat kuitenkin kaikki aina 41 oppilaasta kahteen opettajaan, koulunkäyntiavustajaan ja jopa rehtoriin asti.

– Muiden luokkien oppilailta olen kuullut kommentteja, että "voi kun meidänkin luokallamme olisi tuollaiset", Liuttu toteaa.

Kaupungin työntekijätkin ihastelevat

Harjun koulun kuudesluokkalaiset ovat tällä hetkellä koulustaan evakossa Lahden kaupungintalolla, ja opettajan mukaan kaupungin työntekijätkin ovat pitkin päivää tulleet ihastelemaan oppilaiden uusia paitoja.

Vaikka kokeilu on synnyttänyt vain positiivisia kommentteja, eivät oppilaat silti haluaisi Suomeen pysyvää koulupukupakkoa.

Kysyttäessä asiaa sekä Tamminen että Sow pudistelevat vankasti päätään.

– Upeaa tässä on, että oppilaat saivat itse suunnitella puvun. Olisi aivan eri asia, jos joku ylhäältä päin määrittelisi, millaiseen asuun oppilaiden tulisi pukeutua, Liuttu toteaa.

Luokan yhteishenki parantunut

Harjun kuudennella luokalla ei kiusaamista ole tullut esille. Koulupukukokeilu oppilaiden mielestä silti hyvä keino kokeilla, kuinka suuri vaikutus vaatteilla todellisuudessa on.

– Ehkä aikaisemmin on tullut jotain sanomista, jos jollakin on muka ollut huonot housut tai huono paita, mutta ei mitään suoranaista kiusaamista, toteaa Sow.

Ainakin tähän mennessä kokeilu on toiminut: oppilaat kertovat, että luokan yhteishenki on parantunut entisestään. 

– Eilen kun puimme paidat ensimmäistä kertaa päälle, totesi yksi oppilas, että "me näytetään ihan samalta perheeltä", Liuttu naurahtaa.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.