Kuolemansairaan Sven-Göran Erikssonin tyttäreltä surullinen lausunto isänsä hoidoista: "Hän on niin peloissaan"

Erikssonin sairastumisesta uutisoitiin ensimmäisen kerran tammikuussa. Tuolloin ruotsalainen kertoi, että lääkärit olivat vuoden 2023 alussa antaneet hänelle vuoden päivät elinaikaa.

Amazon Prime -kanavan kuvaamassa ja ensi viikolla julkaistavassa Svennis-dokumentissa Eriksson kertoo tiedon sairaudesta olleen sokki. Erikssonin syöpää ei pystytä parantamaan, mutta ruotsalainen toivoo, että sitä pystyttäisiin hidastamaan.

– Minulla ei ole kipuja, mutta tiedän sen (syövän) olevan siellä. Jonain päivänä se vie minut. Ennen sitä päivää pitää elää, eikä istua miettimässä, koska se tapahtuu. Saa nähdä, saanko jatkoaikaa. Lisäaikaa. Olen aina ollut huono suunnittelemaan tulevaisuutta. Otan sen sellaisena kuin se tulee, Eriksson kertoo dokumentissa Aftonbladetin mukaan.

LUE MYÖS: Hyytävä paljastus ruotsalaislegendalta: "En tiedä kauanko minulla on elinaikaa"

Dokumentissa Eriksson sanoo, että tilanne pelottaa häntä jollain tapaa. Eriksson saa hoitoa sairauteensa, mutta lääkkeiden tehosta ei ole varmuutta. 

– Ottaa aikansa, että sen (kuoleman) pystyy hyväksymään, Eriksson sanoo.

– Luulen, että pelkäämme kaikki sitä päivää, kun kaikki on ohi, kun kuolemme. Elämä on myös kuolemista. Se täytyy oppia hyväksymään.

LUE MYÖS: Kuolemansairas ruotsalaislegenda mykistyi yleisön sydämellisestä eleestä – "Saatte minut itkemään"

Dokumentin kuvaukset aloitettiin jo ennen kuin Eriksson julkisti tiedon sairaudestaan. Aftonbladetin mukaan Erikssonin kunnon heikentyminen näkyy dokumentin edetessä. Myös Erikssonin tytär Lina Eriksson kertoo isässään huomaamistaan muutoksista. Tytär maalaa surullisen kuvan isänsä taistelusta sairauden hidastamiseksi ja elämän jatkamiseksi.

– Joka kerran, kun saavun kotiin, näen selvän muutoksen huonompaan suuntaan, Lina Eriksson sanoo.

– Hän haluaa ehdottomasti jatkaa hoitoja ja yrittää estää syövän leviämistä niin paljon kuin mahdollista. Hänellä on kaikenlaisia sivuvaikutuksia ja haasteita. Hän vain yrittää taistella, koska hän on niin peloissaan, että hänen hoitonsa lopetetaan.

Dokumentissa Eriksson pohtii, millaisena ihmiset hänet muistavat hänen kuolemansa jälkeen.

– Toivottavasti ihmiset sanovat: Kyllä, hän oli hyvä mies. Kaikki eivät niin sano. Toivottavasti minut muistetaan valmentajana, joka yritti parhaansa. Hän ei voitanut kaikkia otteluitaan, mutta voitti paljon ja hävisi toisinaan, Eriksson sanoo.

– Älkää olko surullisia. Minulla on ollut upea, pitkä elämä, jota muistelen hymyillen.

Eriksson sanoo, että hänen tuhkansa voi ripotella järveen hänen kartanonsa mailla Värmlannissa.etura