Kuntien veroprosenteissa yhä suuria korotuspaineita

Työryhmiä ja henkilövaihdoksia - näin sotea on sorvattu 

-Jyrki Kataisen (kok.) hallitus sopi ohjelmassaan kesäkuussa 2011, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista.  

-Tarkoitus oli muodostaa riittävän vahvoja peruskuntia, jotka voisivat järjestää ja rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon.  

-Tämän jälkeen sote-mallia on sorvattu vuodesta 2012 alkaen lukuisissa työryhmissä, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmässä, sitä täydentäneessä selvityshenkilötyöryhmässä ja kansanedustaja Petteri Orvon (kok.) vetämässä koordinaatioryhmässä.  

-Keväällä 2014 nykyinen sote-malli alkoi hahmottua, kun hallituksen ja opposition yhteinen ryhmä pääsi sopuun pääpiirteistä.  

-Eduskunta sai lakiesityksen käsiteltäväkseen viimein joulukuussa 2014.  

-Perustuslakivaliokunta katsoi viime viikon torstaina lausunnossaan, että lakiesitys vaatii vielä isoja muutoksia.  

-Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina valmiiksi uuden esityksensä sote-uudistukseksi.

-Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote-esityksestä ensi torstaihin mennessä.  

(stt)

Nyt tehdyt laskelmat pohjautuvat sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnokseen uudesta sote-mallista. Sen laatimiseen jouduttiin, kun perustuslakivaliokunta torppasi viime viikolla hallituksen esityksen muun muassa siksi, että se loisi joidenkin kuntien veroprosentteihin isoja korotuspaineita.  

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi uusia lukuja sanoen, että kuntien väliset erot veronkorotuspaineiden suhteen näyttävät vähän kaventuneen. Hänen mukaansa ongelma onkin valtionosuuksien muutoksissa, jotka aiheuttavat rajuja muutoksia kuntien tilanteeseen.  

-Näyttää vähän, että oliko eduskunnalla silloin valtionosuuksia käsiteltäessä riittävät tiedot, kun muutokset sillä puolella ovat niin rajuja, Koskinen sanoo.  

Hänen mukaansa on arvioitava, mitä valtionosuuksille voidaan tehdä. Perustuslakivaliokunta jatkaa sote-mallin käsittelyä ensi viikolla.

"Isoja muutoksia edelleen"

Kuntaliitto ei ole innoissaan uusista laskelmista. Vaikka erot ovat loiventuneet, joidenkin kuntien veroprosentit uhkaavat edelleen nousta reippaasti.  

Esimerkiksi eteläkarjalaiselle Rautjärven kunnalle olisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mallin pohjalta tehdyissä laskelmissa edelleen tulossa liki 6 prosenttiyksikön laskennallinen korotuspaine. Hallituksen esitystä koskeneissa aiemmissa laskelmissa korotuspaine oli 7,4 prosenttiyksikköä.  

-Nyt pitäisi kuunnella kuntia, koska näissä luvuissa on todella isoja muutoksia edelleen. Ei tämä ole merkittävästi muuttanut sitä asetelmaa, sanoo johtaja Ilari Soosalu.  

Joidenkin yksittäisten kuntien kohdalla muutokset voivat olla merkittäviäkin, myös plussalta miinukselle tai toisinpäin, mutta kokonaiskuva ei ole valtavasti muuttunut aiemmasta.

Vastuu palveluista 19 alueella

Sosiaali- ja terveysvaliokunta avasi perjantaina lakiehdotustaan yksiportaiseksi sote-malliksi. Siinä 19 kuntayhtymällä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu.  

Jokaisen kuntayhtymän tulisi kuulua yhteistyöalueeseen, jota voi verrata nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin eli niin sanottuihin erva-alueisiin. Alueiden muodostaminen tapahtuisi kuntalähtöisesti.  

Kunnan edustajien äänimäärä yhtymävaltuustossa perustuisi asukaslukuun. Päätöksen tekeminen edellyttäisi kuitenkin, että ylimmässä toimielimessä päätöstä kannattaa enemmistön lisäksi vähintään kahden kunnan edustajien enemmistö.  

-Me tarvitsemme jonkin sellaisen toimijan, jolla on työnjaollista ja koordinointivastuuta, valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) perusteli.  

Malli vastaa nykyisiä sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä, mutta tässä mallissa kunnilta siirtyy vastuu kuntayhtymille koko sosiaali- ja terveyshuollosta.   

Kunnilla on yhä päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Vastuu määräytyisi väestömäärään perustuvalla mallilla, jossa otetaan huomioon myös kuntalaisten sairastavuus ja ikärakenne.