Kuntapäättäjiltä tulee rajua kritiikkiä valtiovallalle pakolaiskriisin hoidosta. MTV:n kyselystä käy ilmi, että kunnissa olisi kyllä ollut halukkuutta ja myös hyviä kokemuksia pakolaisten vastaanotosta, mutta syksyn pakolaistulva hoidettiin huonosti: tätä mieltä on 37% vastaajista.
– Linjaukset ja tiedottaminen todella heikkoa.” (Lounais-Suomen AVI)
– Maahanmuuttoviraston toiminta on saanut kaikki vihamielisiksi. Sopiminen ei enää onnistu.” (Etelä-Suomen AVI)
– Huonosti informoitu tilanteesta, kustannusten jaossa epäselvyyksiä (Länsi- ja Sisä-Suomen AVI)
– Kunnat ovat joutuneet tosiasioiden eteen ilman riittävää tukea.” (Pohjois-Suomen AVI)
– Maahanmuuttovirasto ei edes kysy kuntien mielipidettä. Ministeriö katselee sivusta ja poliitikot väistelevät vastuuta.” (Etelä-Suomen AVI)
– Suomi yllätettiin housut kintuissa. Sinisilmäisyyttä liikaa.”(Länsi- ja Sisä-Suomen AVI)
Ylläolevat sitaatit ovat kunkin aluehallintoviraston alueella toimivista kunnista tulleita kommetteja. Toisaalta 38 prosentilla vastaajista löytyy ymmärrystä tilanteeseen: heidän mielestään valtiovalta hoiti pakolaiskriisin ainakin kohtuullisen hyvin.
”Asia ja ihmisten määrä yllätti kaikki.”
Työllistymiseen ei uskota
Kuntapäättäjät myös arvioivat turvapaikanhakijoiden työllistymismahdollisuudet lähivuosina heikoiksi. Peräti 74 prosenttia uskoo, että työllistyminen on lähivuosina erittäin tai melko heikkoa.
– Ottaen huomioon yleisen työllisyystilanteen ja toisaalta vallitsevan taloustilanteen koko Euroopassa, en minä näe tässä mitään positiivista ainakaan lähiaikoina, sanoo perussuomalainen valtuutettu Alpo Ylitalo Kokkolasta.
Toisaalta Länsi-Suomen alueen kunnista tulee kommentteja, joiden mukaan työvoimaa juuri toivotaan.
"Näemme mahdollisuuksia elinvoimaan, työvoimaan ja asukasmäärään.” Kaikkinensa vastauksissa työllistymismahdollisuudet näkee hyvinä 8 prosenttia kuntapäättäjistä.
Turvallisuus ei ole järkkynyt
Kyselyn yllätys tulee turvallisuusosiosta. Kukaan vastaajista ei katso, että turvapaikanhakijoiden tulo olisi heikentänyt kunnan turvallisuudentunnetta tai yleistä järjestystä. Noin kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden tulolla kuntaan ei ole ollut mitään merkitystä edellä mainittuihin asioihin. Viisi prosenttia katsoo, että yleinen turvallisuudentunne on jopa parantunut tulijoiden myötä.
Vajaa viidennes on sitä mieltä, että turvallisuus on järkkynyt.
– On ilman muuta vaikuttanut, se on aivan selvä asia. Siitähän on selviä esimerkkejä ja kyllähän poliisi on ollut huolestunut myöskin, sanoo Ylitalo.
Eniten kunnissa hiertää se, että niiltä ei ole kysytty lupaa vastaanottokeskusten perustamiseen.
– Jos ajatellaan, että pakolaiset olisivat tervetulleita kuntaan, niin kyllä keskustelu pitäisi käydä ennen heidän tuloaan, sanoo perustelee Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Pekka Märsylä.
Raahessa ollaan samoilla linjoilla.
– Silloin kun kysytään, niin silloin aina kunta suhtautuu asiaan eri lailla kuin että yhtäkkiä vain tuotaisiin 500 ihmistä kerralla asumaan, tietää valtuutettu Paavo Törmi.
Sinänsä itse turvapaikanhakijoihin kuntapäättäjät suhtautuvat pääosin myönteisesti avoimista vastauksista päätellen. Tulijat ovat tervetulleita, jos kustannusten jaosta sovitaan, asuntoja löytyy ja palvelut pystytään järjestämään.
– Meillä on jo kiintiöpakolaisia ja kokemukset ovat olleet hyvät. Kotoutuminen on sujunut hyvin ja ongelmia ei ole ollut. Vapaaehtoistyö on ollut kiitettävää, mukana ovat olleet SPR, Leijonat, Martat ja urheiluseurat. (Itä-Suomen AVI)
– Pakolaisten asioiden hoidosta on hyvät kokemukset ja ennakkoluuloja ei ole.” (Pohjois-Suomen AVI)
MTV:n kysely (Corefiner Oy) toteutettiin joulukuun 10-22. päivinä ja siihen vastasi 192 kuntapäättäjää.