Purran mielestä on realismia ymmärtää, että palvelut eivät voi olla samalla tasolla kaikissa kunnissa.
Pienten kuntien ei pidä tekohengittää lukioitaan houkuttelemalla niihin oppilaita ulkomailta, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Esimerkiksi itäisessä Lapissa ja muualla Suomen itärajalla on lukioita, joihin on otettu oppilaita ulkomailta, pääasiassa Venäjältä ennen kuin maa hyökkäsi Ukrainaan, mutta myös muualta.
– Lukioiden ylläpitäminen siinä tilanteessa, kun oppilaiden määrä kunnassa selvästi pienenee, on tietenkin haastavaa, mutta tämä on tosiasia, joka pitää hyväksyä, Purra sanoo STT:n vaalihaastattelussa.
Purra kommentoi viime viikonlopun Lapin vierailullaan paikalliselle Lapin Kansalle, että ulkomaisilla oppilailla kikkailu on veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Hän kertoo saaneensa sen jälkeen alueen rehtoreilta runsaasti kriittistä palautetta.
– Ei se minun kantaani tässä asiassa muuta. Maahanmuuton käyttäminen pumppaamaan palveluita kuntiin ei ole oikea vaihtoehto. Varsinkaan sen ei pitäisi edes olla mahdollista, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu, että jotkut tekevät sillä jopa bisnestä.
Lue myös: Suututtivatko "pervoilupersut" tärkeän äänestäjäryhmän? "Nyt ollaan vaarallisilla vesillä"
Purra viitannee Rovio-miljonääri Peter Vesterbackan Finest Future -yritykseen, joka välittää ulkomaisia nuoria opiskelijoiksi suomalaisiin ammattikouluihin ja lukioihin.
Joukko itäisen Lapin kunnanjohtajia kirjoitti lehteen kannanoton Purran kommentista. Heidän mukaansa ulkomailta lukioihin tulevat nuoret ovat hyvin motivoituneita ja opetuskieli lukioissa on suomi. Ilman maahanmuuttajanuoria esimerkiksi moneen palvelu- ja matkailualan työpaikkaan ei heidän mukaansa riittäisi Lapissa osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa.
Hokkupokkustemput eivät mahdollisia
Purra sanoo olevan selvää, että jos on pieni lukio, kustannukset ovat korkeammat. Lukioikäisille pystytään hänen mukaansa kuitenkin varsin vaivatta järjestämään erilaisia yhteistyömalleja koulujen ja kuntien välillä ja kursseja myös sähköisesti.
Suomessa lisääntyy vauhdilla sellaisten kuntien määrä, joissa on myös koko peruskoulussa alle 20 oppilasta. Purra toteaa koulun olevan välttämätön palvelu, jonka pitää olla kaikille saatavilla, mutta tässäkin alueet voisivat tehdä yhteistyötä ja esimerkiksi jakaa oppitunteja, jotta opetuksen laatu voidaan taata.
Lue myös: Purra MTV:lle: Yhteisöveron keventäminen voisi vauhdittaa taloutta: "En tyrmää yhtään veronalennusta"
Hän myöntää, että haja-asutusalueilla koulumatkat voivat olla pitkiä, mutta kaikkia oppitunteja ei Purran mielestä tarvitse järjestää fyysisesti peruskoulussakaan.
– Se on välttämätöntä vain pienille lapsille.
Hän myöntää, että nämä ratkaisut eivät varmasti ole optimaalisia ihmisille, jotka haluavat asua esimerkiksi Lapissa, mitä hän sanoo pitävänsä arvokkaana ja kunnioitettavana asiana.
Lähtökohtana täytyy hänen mielestään olla, että kaikkialla Suomessa on mahdollista elää ja asua, on se sitten kaupungissa tai maaseudulla.
– Samaan aikaan on realismia ymmärtää, että palvelut eivät voi olla samalla tasolla kaikissa kunnissa. Poliittisesti ei ole mahdollista tehdä mitään hokkuspokkustemppuja, ihmiset muuttavat sinne minne haluavat.
Muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin on jatkunut, vaikka koronan aikana osa poliitikoista arveli toisin.
Purran johtaman valtiovarainministeriön mielestä 308 kuntaa on liikaa, mutta kuntien pakkoliitoksia Purra ei kannata.
– Niistä ei ole ollut minkäänlaista taloudellista hyötyä, päinvastoin. Oleellista on purkaa kuntanormeja ja lakisääteisiä tehtäviä ja kannustaa kuntien väliseen yhteistyöhön.
Joissakin kunnissa on Purran mukaan varmasti paineita korottaa veroja, mutta ennen mahdollisia veronkorotuksia pitää hänen mielestään leikata sieltä mistä voi.
Oleellista tiukka taloudenpito
Perussuomalaisten alue- ja kuntavaaliohjelmissa oleellisin kärki on tiukka taloudenpito, vaikka pervoilu ja sekoilu kouluissa nousikin ensimmäisten uutisten otsikoihin. Purra sanoo tienneensä niin käyvän, "pääasia että vaaleista kirjoitetaan", hän kuittaa.
– Vaikka hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion talouksissa on myös selviä eroja, niin kaikki enemmän tai vähemmän joutuvat kamppailemaan niukkojen resurssien maailmassa.
Ohjelmassa painotetaan ihmisten omaa vastuuta elämästään. Purra uskoo suomalaisten kyllä pärjäävän vaikeampinakin aikoina.
Lue myös: Pöllöraati: Perussuomalaisten kouluvaatimus oli provokaatio
Hän löytää helposti muutaman esimerkin, mistä hyvinvointialueilla voisi tinkiä: laittomasti maassa olevien palvelut, maahanmuuttajien erityispalvelut, poliittisten ryhmien korvaukset ja valtuustorahat.
Niistä ei kuitenkaan vielä kovin suuria summia kerry.
Sote-palveluita mökkikunnilta
Tehtävien priorisointi tarkoittaa, että keskitytään olennaisiin. Purran mielestä julkiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut eivät toimi lainkaan niin hyvin kuin niiden pitäisi tällä verotaakalla.
– Suomalaiset maksavat veroja varsin tyytyväisinä, mikäli he saavat niille vastinetta. Tällä hetkellä, kun puhutaan esimerkiksi sotesta ja koulutuksesta, siltä ei välttämättä tunnu siitä huolimatta, että monet asiat ovat Suomessa valtavan hyvin.
Esimerkiksi erikoissairaanhoitoon useimmat ovat tyytyväisiä.
Purra arvelee ongelman olevan sen ihan ensimmäisen ajan saamisessa tai avun saamisessa edes siihen tunteeseen, ettei jää johonkin byrokratian rattaaseen pyörimään.
Loppuvuoden kiistelyssä sairaaloiden päivystysverkosta nousi Purran mielestä esille, että sotessa suurin ongelma olisivat pitkät välimatkat palveluihin.
– Pääkaupunkiseudulla toimivana tiedän, että vaikka täällä toimipisteitä tiiviisti onkin, ei ole lainkaan itsestään selvää, että niihin pääsee ja saa apua heti.
Hän kertoo kuulleensa monilta kaupunkilaisilta, että he käyvät sote-palveluissa mökkikunnillaan, koska siellä hoitoon pääseminen on huomattavasti helpompaa.
– Tulevilla hyvinvointialueiden valtuutetuilla on tässä vielä paljon tekemistä, mutta myös sote-puolen johtamisessa ja työn organisoimisessa on tekemistä.
Satosen rekrymatkalle pyyhkeitä
Työministeri Arto Satosen (kok.) tekemä hoitohenkilöstön rekrytointimatka Filippiineille ja Vietnamiin saa Purralta pyyhkeitä.
– Ajankohta oli huono, koska hyvinvointialueet käyvät yt-kierroksia. Ostopalveluista on onneksi saatu huomattavasti säästettyä, mutta on siellä omaakin henkilöstöä jouduttu irtisanomaan. Märkä rätti se tietenkin on irtisanottujen naamalle, että samaan aikaan pitää haalia enemmän ja enemmän maahanmuuttoa ulkomailta.
Filippiinit ja Vietnam on mainittu hallitusohjelmassa maina, joista työvoimapula-aloille voidaan hakea ihmisiä.
– Tämä on yhdessä sovittua, mutta juuri tällä hetkellä tätä ei tarvita.
Perussuomalaisten mielestä Suomeen pitäisi voida houkutella takaisin hoitajia, jotka ovat lähteneet esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan.
– Mutta homo economicus (talousihminen) katsoo palkkaa ja myös verotusta. Valitettavasti ainakin Ruotsin tapauksessa häviämme molemmissa.
Valtiovarainministeriö arvioi talousennusteessaan, että Suomen viime vuosien kasvanut maahanmuutto vahvistaa Suomen taloutta ja velkasuhdetta pitkällä aikavälillä, kun työikäinen väestö kasvaa aiempia arvioita nopeammin.
Miksi Purra ei tähän usko?
– Ongelma on, että nämä oletukset perustuvat tietylle ajatukselle tänne tulevien profiilista. Maahanmuutto on hyödyllistä julkiselle taloudelle, jos tulijat maksavat enemmän veroja kuin käyttävät palveluita tai etuuksia.
Erityisen tärkeää on Purran mielestä huomioida, että jokaisen mukana tulee myös todennäköisesti ihmisiä perheperustaisesti ja heidän työllisyysasemansa on tutkimusten perusteella yhtä heikko kuin kansainvälisen suojelun perusteella tulleiden vielä kymmenen vuotta saapumisen jälkeen.
Puheet näennäisvaaleista eivät lupaa hyvää
Ylen helmikuun alkupuolella ilmestyneen gallupin perusteella perussuomalaiset olisi neljänneksi suurin puolue sekä alue- että kuntavaaleissa. Aluevaalien kannatuksessa puolue sinnitteli niukin naukin vasemmistoliiton edellä.
– Olen realisti siinä, miten paljon hankalampaa hallituksesta on lähteä näihin vaaleihin kuin oppositiosta. Varsinkin kun perussuomalaisten kannattajat eivät keskimäärin ole innoissaan lähivaaleista. Parasta mahdollista tulosta lähdetään hakemaan.
Purra sanoo olevansa huolestunut äänestysaktiivisuudesta. Se, että suomalaiset puhuvat aluevaaleista näennäisvaaleina ei hänestä lupaa hyvää.